HS: Turvapaikkapolitiikka päivittyy tilanteen mukana

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Turvapaikkapolitiikka päivittyy tilanteen mukana 9.12.2015
Helsingin Sanomat: Hallitus varautuu pahimpaan

Euroopan valtiot kiristävät nyt kilvan turvapaikkakäytäntöjään, sillä kesällä alkanut pakolaismäärien raju kasvu on koetellut maiden kantokykyä. Suomen hallituksen tiistaina julkistama turvapaikkapoliittinen toimintaohjelma ei ole Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen.

Ohjelma sisältää osin keinoja, jotka saattavat jäädä suunnitelman asteelle. Kyseiset keinot – esimerkiksi oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvan leikkaus – saattavat olla perustuslain vastaisia.

Hallitus ilmoitti jo aiemmin syksyllä selvittävänsä alempaa sosiaaliturvaa, ja toimenpideohjelman perusteella selvitykset näyttävät jatkuvan edelleen. Ei ole kovin yksinkertaista luoda Suomen asumisperusteiselle sosiaaliturvalle rinnakkaista järjestelmää, joka täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisuudesta.

Ehkä perimmäinen tarkoitus onkin lähettää viesti niin turvapaikanhakijoille kuin kotimaisille äänestäjillekin. Kiristyksiä ja säästöjä etsitään kaikesta mahdollisesta, jotta Suomi lakkaisi kiinnostamasta kohdemaana.

Suomeen on tullut tämän vuoden aikana yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heistä yli puolet tulee saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen tulevan vuoden aikana.

Tulomaiden turvallisuusarvioita on koko ajan täsmennetty. Tiistaina Maahanmuuttovirasto linjasi, että Afganistanissa on suuria alueita, jotka ovatkin turvallisia – eli sieltä tulijat eivät saane oleskelulupaa, vaan heidät pyritään palauttamaan.

Suomella ei ole aiempaa kokemusta siitä, miten palautukset lähtömaihin onnistuvat näin suurilla väkimäärillä. Laitonta maassa oloa torjuakseen hallitus perustaa vastaanottokeskusten rinnalle erityisiä palautuskeskuksia, joita tulisi ensi alkuun kaksi pääkaupunkiseudulle.

Olennaista pakolaispolitiikassa olisi löytää yhtenäinen linja EU-maiden kesken. Myös pohjoismainen yhteistyö on tarpeen.

Suomenkin turvapaikkapoliittinen ohjelma kertoo, että jokainen maa hakee koko ajan omia ratkaisujaan, kun EU:ssa yhdessä tehtyjä päätöksiä ei saada muuttumaan toiminnaksi.

________________________________

Helsingin Sanomat: Anna-Liina Kauhanen: Hallitus varautuu pahimpaan

Turvapaikanhakijat yllättivät hallituksen pahan kerran viime heinäkuussa. Herätystä seurasi hätäännys ja sarja nopeasti tehtyjä toimia, joissa oli väliin paniikinkin hajua. Tehtiin, mikä ehdittiin.

Mutta jos syksyllä sanat olivat kovempia kuin teot, tilanne on nyt päinvastoin.

Tiistaina julkistettu paperi on todella kova ja sen reunat viiltävät. Uuden linjan soisi myös herättävän vilkkaan keskustelun, monesta syystä.

Yksi syy on se, että hallitus selvittää sitä, etteivät myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaan heillä olisi erillinen kotouttamisjärjestelmä.

Sitä, mitä tämä tarkoittaisi, ei sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) ole vielä avannut. Keskustelun pitäisi kuitenkin nyt saada pikaisesti vauhtia, sillä muutos olisi valtava. Kaikki eivät olisikaan saman arvoisia ja oikeutettuja samaan perusturvaan, vaan rinnan kulkisi kaksi järjestelmää. Suomalaisen hyvinvointivaltion tarinassa kääntyisi monta lehteä kerralla.

Nyt on myös mustaa valkoisella siitä, että Suomi valmistautuu jopa Schengen- ja Dublin-sopimusten kaatumiseen.

Kyse ei olisi vain rajavalvonnan palauttamisesta, mikä olisi hirvittävän kallista. Kyse olisi siitä, miten Suomen rajoilla kohdeltaisiin turvapaikanhakijoita – joiden tulo ei lopu rajavalvontaan. Mitä Suomi tulijoille sanoisi? Schengenin kaatuminen ei lakkauta kansainvälisiä ihmisoikeus- ja pakolaissopimuksia – mutta voi olla, että Suomi joutuisi niitä rikkomaan.

Sitten on se, mihin Suomi joutuu aina varautumaan.

Venäjä.

Suomi pitää Venäjää turvallisena turvapaikkamaana, on ohjelmaan kirjattu, monesta syystä.

Venäjän kautta tulee Suomeen turvapaikanhakijoita monista maista. Määrät ovat vielä pieniä. Tänä vuonna Raja-Joosepin raja-aseman kautta on tullut noin 300 hakijaa. Määrien ei haluta päästä kasvamaan. Siksi rajaviranomaiset neuvottelevat siitä, millä pelisäännöillä Venäjän kautta tulevien määrää saataisiin hallittua.

Ensimmäiset pikakäännytykset tehtiin viime viikolla. Venäjälle palasi kaksi etiopialaista, joilla oli Venäjälle oleskeluluvat ja viisumit kunnossa.

Kaikki tämä voi kuitenkin olla vasta alkua.