Iltalehti: Hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä ensimmäiset lakiesitykset

Iltalehti: Hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä ensimmäiset lakiesitykset 5.1.2016

Pikavauhtia valmisteltu ensimmäinen lakiesityspaketti hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä on jo lähetetty lausuntokierrokselle.

Lausuntoja pyydetään 15. tammikuuta mennessä. Hallituksen luonnoksessa todetaan, että ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi tilassa.

Oikeusministeriöstä lähtöisin olevassa esityksessä pyritään nopeuttamaan turvapaikkaprosessin käsittelyä tuomioistuimissa. Lisäksi luonnoksessa ehdotetaan tiukennuksia turvapaikanhakijoiden valitusmahdollisuuksiin sekä oikeusavun saamiseen.

Lakiesitykset ovat osa hallituksen joulukuun alussa esittelemää 80 kohdan turvapaikkaohjelmaa.

Esityksen mukaan kansainvälistä suojelua koskevat asiat tulisi säätää kiireellisiksi tuomioistuimissa ja valituslupa-aika niissä halutaan lyhentää 30 päivästä 14 päivään. Lisäksi Helsingin hallinto-oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi kahden hengen kokoonpanoon nykyisen kolmen hengen sijaan ulkomaalaislain valitusasioissa.

Myös valitusluvan saamisen mahdollisuuksia korkeimman hallinto-oikeudelta halutaan tiukentaa turvapaikkaa koskevissa asioissa. Luonnoksessa ehdotetaan, että valituslupa voitaisiin myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi asia pitäisi saattaa KHO:n käsiteltäväksi. Näin ollen valituslupaa ei voitaisi myöntää enää muulla painavalla syyllä.

Oikeusprosessin nopeuttamiseksi myös ulkomaalaisrekisterin käyttöoikeuksia halutaan laajentaa. Hallitus haluaa myös hallinto-oikeuksille ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle luvan ulkomaalaisrekisteriin sähköiseen käyttöön. Tällä hetkellä oikeudet joutuvat pyytämään tietoja rekisteristä puhelimitse tai faksilla.

Oikeusapua rajataan

Tällä hetkellä Suomessa turvapaikanhakijoilla on oikeus julkisin varoin annettavaan oikeusapuun sekä puhutteluvaiheessa että tuomioistuimiin valittaessa. Nyt puhutteluvaiheessa annettavaa oikeusapua halutaan rajata niin, että sitä annetaan enää vain erittäin painavista syistä.

- Tällaisia ovat hakijan erityisen avuton asema, traumatisoituminen, kidutuskokemukset, luku- ja kirjoitustaidottomuus ja alaikäisyys, kertoo oikeusapu- ja ulosottoyksikön päällikkö Merja Muilu oikeusministeriöstä.

Hän muistuttaa kuitenkin, että lakimuutoksesta huolimatta oikeusapua annetaan kaikille turvapaikanhakijoille, mikäli he päättävät valittaa hallinto-oikeuteen saamastaan päätöksestä.

- Meillä on rajalliset resurssit ja oikeusapua pyritään kohdentamaan. Selkeissä tilanteissa katsotaan, että puhuttelu hoituu kyllä ilman erityistä avustajaa, Muilu toteaa.

Viime vuonna oikeusapupäätöksiä yksityisille avustajille tehtiin joulukuun alkuun mennessä noin 6 400 kappaletta.

Oikeusministeriössä ei osata arvioida, kuinka paljon tällä muutoksella saadaan pienennettyä kasvussa olevia oikeusapukustannuksia. Niiden hillitsemiseksi on valmisteilla myös lakimuutos, jossa oikeusavustajien palkkiot halutaan muuttaa tehtäväperusteisiksi tuntihinnoittelun sijaan.

Nyt lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä vaaditaan, että oikeusavustajana ei voi enää toimia muun lakimieskoulutuksen saanut henkilö, vaan ainoastaan julkinen oikeusavustaja, asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies. Muutosta perustellaan sillä, että oikeusapua antavilla tulee olla riittävä ulkomaalaisasioiden tuntemus ja heidän täytyy täyttää ammattieettiset vaatimukset.

13 miljoonan säästöt

Lakiesityksellä pyritään saamaan aikaan huomattavia säästöjä. Näitä tulee hallituksen mukaan jo pelkästään siitä, että turvapaikanhakijoiden oleskeluaikaa vastaanottokeskuksissa saadaan lyhennettyä.

Maahanmuuttovirasto on arvioinut yhden vastaanottokeskuksessa vietetyn vuorokauden hinnaksi 43 euroa. Näin ollen esimerkiksi 10 000 turvapaikanhakijan käsittelyprosessin lyheneminen yhdellä kuukaudella merkitsisi noin 13 miljoonan euron säästöä valtiontalouteen.

Lakiesityksessä onkin pyritty suurempien esitysten lisäksi muuttamaan myös pieniä käytäntöjä, jotka voivat hidastaa oikeusprosessia.

Tällaisia ovat muun muassa lisäselvitysten esittäminen valitusajan umpeuduttua. Valittaja voi vielä valitusajan jälkeen esittää hakemuksensa tueksi uusia perusteita tai uusia tietoja, jotka liittyvät vireillä olevaan asiaan. Tällöin yleensä myös toiselle osapuolelle täytyy antaa mahdollisuus esittää oma käsityksensä uudesta lisäselvityksestä.

Näin päätöstenteko voi lykkääntyä aina uusien selvitysten saapuessa. Nyt lakiesityksessä ehdotetaan, että tuomioistuin voi asettaa määräajan, jonka jälkeen lisäselvityksiä ei enää oteta huomioon.

Myös maasta poistamisen pitkittämistä pyritään hillitsemään lakipaketissa. Hallituksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet hakijat ovat voineet pitkittää maasta poistamistaan peruuttamalla valituksensa ja tekemällä uuden hakemuksen käännyttämisen kieltämisestä tai keskeyttämisestä. Tämän vuoksi lainvoimaisia käännyttämispäätöksiä ei ole saatu täytäntöön.

Ehdotuksen mukaan valituksen peruuttaminen ja uusintahakemuksen tekeminen eivät enää estäisi käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa.