Suomen Kuvalehti: Joka neljäs suomalainen kannattaa katupartioita

Suomen Kuvalehti: Joka neljäs suomalainen kannattaa katupartioita 14.1.2016

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu on heikentänyt suomalaisten turvallisuudentunnetta, ja joka neljäs hyväksyy kansalaisten omat katupartiot, kertoo Suomen Kuvalehden kyselytutkimus.

Suomi sai viime vuonna Eurooppaan suuntautuneen pakolaisaallon mukana lyhyessä ajassa yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa tuli Irakista. Vastaanottokeskukset, rasistiset iskut ja seksuaalinen väkivalta olivat otsikoissa koko syksyn. Niinpä Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä 36 prosenttia vastaajista katsoi turvallisuudentunteensa heikentyneen.

”Luku on häkellyttävä”, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

”Vaikka ihmisillä ei olisi mitään kontaktia turvapaikanhakijoihin, yleinen levottomuus on välittynyt median kautta. Lintukotoajattelu on järkkynyt.”

Tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten suhtautumisesta katupartioihin, joita on turvattomuuteen vedoten perustettu muutamiin kaupunkeihin.

Vaikka jäsenten rikostaustoista ja rasistisista motiiveista on uutisoitu laajasti, 28 prosenttia vastaajista piti partioita myönteisenä asiana ja 18 prosentille ilmiö ei ollut sen paremmin kielteinen kuin myönteinenkään.

”Tämä selvästi jakaa kansaa”, Rahkonen sanoo. ”Moni luultavasti ajattelee, että eihän kadulla kävelemisessä mitään laitonta ole.”


Suomen Kuvalehden kysely tehtiin viikonvaihteessa 8.–11. tammikuuta, jolloin keskustelu turvapaikanhakijoista oli poikkeuksellisen kiihkeää.

Uutisissa kerrottiin maahanmuuttajamiesten syyllistyneen naisten joukkoahdisteluun Kölnissä, Saksassa. Helsingissä poliisi antoi ymmärtää ehkäisseensä samankaltaisia rikoksia uudenvuoden yönä. Epäselvää oli, kuinka paljon turvapaikanhakijoita oli keskustaan kokoontunut ja kuinka moni oli käyttäytynyt väkivaltaisesti.

Euroopan pakolaiskriisi alkoi tuntua Suomessa alkusyksyllä, kun tuhansia ihmisiä saapui Ruotsin kautta Tornioon. Muualla Euroopassa tulokkaiden enemmistönä olivat Syyrian sotaa pakenevat, mutta Suomeen päätyi etupäässä irakilaisia, joiden elämän äärijärjestö Isis oli sotkenut. Noin 5 000 turvapaikanhakijaa tuli Afganistanista.

Ihmisvirta herätti sekä sympatiaa että vastustusta. Suomalaiset kutoivat villasukkia ja täyttivät polttopulloja. Facebookissa kehotettiin leipomaan pullaa – ja rikkomaan ikkunoita.

Vielä kesällä oli elätelty toiveita vuoropuhelusta, näkökantojen kohtaamisesta. Monikulttuurisen Suomen puolesta järjestettyyn suurmielenosoitukseen oli jopa kutsuttu puhujaksi perussuomalaisten vaikuttaja Matias Turkkila.

Mutta vihapuheen volyymi kohosi vähä vähältä. Kun presidentti Sauli Niinistö kutsui uudenvuodenpuheessaan polttopulloiskuja murhapoltoiksi, häntä nimitettiin Rajat kiinni -liikkeen Facebook-sivuilla maanpetturiksi ja hänen puolisolleen toivottiin ”parrua perseeseen”.

Nujakointia, raiskauksia, Isis-miehiä. Talven pimetessä synkkenivät myös turvapaikanhakijoihin liittyvät uutiset. Eivätkä kylmässä hytisseet irakilaisetkaan tyytyväisiä olleet: joulukuuhun mennessä jo parituhatta oli palannut kotiin.

Kemistä alkaneen äärinationalistisen katupartioliikkeen laajeneminen muihin kaupunkeihin ei enää tullut yllätyksenä. Poliisijohdon reaktio sitä vastoin oli odottamaton.

”Talkootyötyyppinen vapaaehtoistyö on kannatettavaa”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi tiedotteessa.

”On erittäin hyvä, että kansalaiset ovat kiinnostuneita alueensa turvallisuuskysymyksistä ja haluavat edistää ympäristönsä turvallisuutta ja viihtyisyyttä.”

Myöhemmin Kolehmainen täsmensi lausuntoaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut.


Suomen Kuvalehden kyselytutkimus antaa suomalaisten asenteista ristiriitaisen kuvan.

Vastaajien ylivoimainen enemmistö, 76 prosenttia, oli Niinistön kanssa samaa mieltä murhapoltoista. Toisaalta lähes puolet oli sitä mieltä, että rasistisen motiivin ei pitäisi vaikuttaa rikostuomioon.

”Logiikka menee varmaan niin, että teko ratkaisee, ei se, mitä henkilö on ajatellut tehdessään”, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Rahkonen.

”Tappaminen on paha asia, olipa syy mikä tahansa.”

Kyselyn tulokset kertovat suomalaisten luottavan edelleen vahvasti viranomaisiin, Rahkonen tulkitsee. ”Suurin osa tukee presidenttiä ja puolet pitää katupartiointia negatiivisena asiana. Suomalaiset haluavat, että me olemme järjestäytynyt, vakaa yhteiskunta, jossa kaikki toimivat sääntöjen mukaan.”

Suuria paikallisia eroja ei asenteissa tutkimuksen mukaan ole. Liioin ammatilla tai bruttotuloilla ei näytä olevan suurta merkitystä. Eivätkä naiset koe turvattomuutensa lisääntyneen sen enempää kuin miehetkään, ahdistelua tai ei.

Ikä sen sijaan on vedenjakaja: erityisen huolissaan nykytilanteesta ovat nuoret, 15–34-vuotiaat.

”Heillä se varmaan liittyy tulevaisuuteen”, Rahkonen sanoo. ”Nuoret ovat herkempiä reagoimaan kuin vanhemmat, joita elämä on jo karaissut.”


Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien puoluekantaa. Levein railo asenteissa löytyy tuosta sarakkeesta.

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat muista kaikissa kysymyksissä. Vain 45 prosenttia heistä on Niinistön kanssa samaa mieltä polttopulloiskuista, kun muiden puolueiden kannattajat ovat lähes yksimielisesti presidentin linjalla. Katupartioita pitää myönteisenä asiana peräti 74 prosenttia perussuomalaisista; keskustapuolueen kannattajilla luku on 23, kokoomuksella 26 ja vihreillä vain yhdeksän.

Perussuomalaisista yhdeksän prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että rasistisen motiivin pitäisi lieventää rikostuomiota.

”Nämä vastaajat ovat asenteeltaan selvästi itse rasisteja”, Taloustutkimuksen Rahkonen sanoo.

”He pitävät tällaisia tekoja oikeutettuina, sillä heidän mielestään ne kohdistuvat ihmisiin, joiden ei edes pitäisi olla täällä.”

Puoluekanta vaikuttaa myös pelkoon: perussuomalaisten enemmistö, 60 prosenttia, tuntee turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun heikentäneen turvallisuudentunnetta. Samaa on tosin syystä tai toisesta kokenut yli puolet Rkp:n kannattajista.

”Perussuomalaisissa on raavaita, keski-ikäisiä miehiä”, Rahkonen sanoo. ”Heillä itsellään on kadulla liikkuessaan kaikkein vähiten pelättävää.”

Rahkosen mielestä puolueelle on tapahtunut ”Kuollutmeri-ilmiö”.

”Kun merestä haihtuu vettä, jäljelle jää suola ja liuoksesta tulee erittäin väkevää. Perussuomalaisilla kevyemmän sarjan duunarikannattajat ovat haihtuneet demareihin. Jäljelle ovat jääneet ne, joille maahanmuuttokysymys on tärkeä. Ja se aines on entistä sakeampaa.”