Yle: Koululaiset kertovat: nuoret suvaitsevaisia, vanhuksilla rasistisia juttuja

Yle: Koululaiset kertovat: nuoret suvaitsevaisia, vanhuksilla rasistisia juttuja 7.1.2016

Koulujen monikulttuurisuus herättää ennakkoluuloja monissa vanhemmissa. Esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrät ovat huomattavan korkeita osassa kouluista. Opetusvirasto yrittää hillitä koulujen eriytymistä uudistamalla alueen kouluverkkoa.

Metron päätepysäkki, Aurinkolahden hiekkaranta, Tornitalo Cirrus, maahanmuuttajat. Näistä asioista Helsingin Vuosaari tunnetaan.

Itä-Helsingissä sijaitseva lähiö on asukasmäärältään monia Suomen kaupunkeja suurempi. Vuosaaressa asuu reilut 37 000 ihmistä. Se on enemmän kuin esimerkiksi Savonlinnassa.

Alle kahdenkymmenen neliökilometrin alueelle mahtuu monista kulttuuritaustoista tulevia naapureita. Noin viidennes Vuosaaren asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskielisten osuus on Helsingin alueiden kolmanneksi korkein.

Oppilaita monista kulttuureista

Yhdeksänkymmentäluvun kaavoituspolitiikka on ohjannut maahanmuuttajataustaisia asumaan tietyille alueille. Tämä näkyy myös Vuosaaren kouluissa.

Esimerkiksi Mustakiven ala-asteella lähes 60 prosenttia oppilaista opiskelee suomea toisena äidinkielenä. He ovat maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasolla. Meri-Rastilan ala-asteella näitä S2-oppilaita on yli 50 prosenttia.

Vähiten S2-oppilaita on Heteniityn ala-asteella ja Tehtaanpuiston yläasteella. Näissä kouluissa noin 15 prosenttia oppilaista opiskelee suomea toisena äidinkielenä.

Tehtaanpuiston yläasteella on liikunta-, kuvataide- ja ilmaisupainotteista opetusta, mikä vetää oppilaita myös alueen ulkopuolelta. Sen vuoksi S2-oppilaiden määrä on vähäinen.

"Jotkut vanhemmat vieroksuvat kouluja, joissa on paljon S2-oppilaita"

Onko näillä luvuilla sitten mitään merkitystä? Joidenkin vanhempien mielikuvissa on, sillä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuri edustus kouluissa saattaa heikentää niiden mainetta vanhempien silmissä, kertoo Vuosaaressa asuva äiti, Ulla Martikainen.

– Jotkut vanhemmat vieroksuvat kouluja, joissa on paljon S2-oppilaita. Se on ihan tosiasia.

Martikainen toimii Tehtaanpuiston yläasteen johtokunnan puheenjohtajana. Aiemmin hän oli samassa pestissä Meri-Rastilan ala-asteella.

– Johtokunnassa näin kirjeitä, joissa haluttiin lapsi pois koulusta, vaikka ei oltu koskaan edes käyty katsomassa opetusta tai tiedetty siitä yhtään mitään. Meri-Rastilan ala-aste on semmoisessa maineessa, että siellä ei saisi hyvää opetusta, vaikka opetus on aivan yhtä hyvää kuin muissakin kouluissa. Se on ihana pieni koulu, jossa on pienet luokat ja ihanat opettajat. Oma lapseni viihtyi siellä tosi hyvin.

Rehtori: Kaikki koulut ovat hyviä

Mustakiven ja Meri-Rastilan kaltaiset koulut saavat lisäresursseja opetuksen järjestämiseen. Tehtaanpuiston yläasteen rehtorin Pertti Tossavaisen mukaan vanhempien mielikuvat eivät aina vastaa todellisuutta.

– Olen itse vuosaarelainen ja minulla on kolme poikaa, jotka ovat olleet neljässä eri koulussa täällä. Olen ollut tosi tyytyväinen kaikkiin. Sama hyvä opetus on toteutunut kaikille. Eniten on aina kiinni nuoresta itsestään ja siitä, että opettajat onnistuvat, ja huoltaja tekee oman osuutensa. Kun oppilas, koulu ja koti yrittävät parhaansa, lopputulos on hyvä.

Kouluverkko uudistuu

Helsingin opetusvirasto on esittänyt, että Vuosaaen kouluja yhdistetään hallinnollisesti, jotta niiden tiloja voidaan hyödyntää joustavasti. Tällä hetkellä jotkut koulut ovat tupaten täynnä ja toisissa taas on tilaa.

Samalla koulujen eriytymistä voidaan tasapainottaa, kun Tehtaanpuiston yläasteen oppilaat siirtyvät Vuosaaren ja Mustakiven ala-asteiden tiloihin.

Nuoria itseään ei haittaa lainkaan, että he saaat lisää eri kulttuuritaustoista tulevia koulukavereita. Katso heidän kommenttinsa videolta jutun yläosasta.

Lähes kaikki koulurakennukset säilyvät

Tehtaanpuiston yläastetta lukuunottamatta kaikki toimipisteet säilyvät perusopetuksen käytössä. Lapsille osoitetaan koulupaikka lähimmästä koulusta, jossa on tilaa.

Opetusviraston mukaan alakoululaisille tulee enintään kahden kilometrin koulumatka ja yläkoululaisille kolmen. Myös sisarussuhteet vaikuttavat koulupaikkapäätökseen.

Koulujen johtokunnat antavat esityksestä lausuntonsa tammikuun puolivälissä ja helmikuun alussa opetuslautakunta tekee siitä päätöksensä.