Helsingin Sanomat: Heinäluoma otti konnan roolin 1.5.2010
Demaripomo on saanut paljon moitteita maahanmuuttolausunnostaan. Mutta mikä on kritiikin todellinen syy?
Toveri Eero Heinäluoma onnistui siinä, mistä kaikki poliitikot unelmoivat. Hänestä tuli vappuviikon pääpuheenaihe. Heinäluoma valtasi tavoitellun paikan yhdellä pitkällä lauseella, jonka hän lausui viime lauantaina Hufvudstadsbladetissa.
Kuuluisa lause kuului sanatarkasti käännettynä näin:
"Kun 60 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei maahanmuuttoa pidä lisätä, ei se ole rasismia, vaan järkevä reaktio siihen, että meillä on maassa 300000 työtöntä."
Heinäluoma sai mitä tilasi: muut poliitikot joutuivat kommentoimaan demaripomoa ja tietysti haukkuivat hänet pataluhaksi. Matti Vanhanen valitti keskustan valtuuskunnassa, miten Heinäluoma oli "vastenmielisellä" lausunnollaan pilannut pääministerin aamun. Vihreiden Anni Sinnemäki kiukkusi TV1:n Ykkösaamussa.
Perussuomalaisten Timo Soini kykeni vain vaivoin kiittelemään Heinäluomaa. Tosiasiassa Soinia harmitti. Sen kerran kun televisiokamerat oli saatu perussuomalaisten valtuuston kokoukseen, piti kehua demarien johtajaa, kovinta kilpailijaa työmiesten äänistä.
Pahimman takaiskun Heinäluoma aiheutti kokoomukselle, joka aloitti lauantaina maanlaajuisen maahanmuuttokampanjansa Helsingissä. Hienosta alkujuhlasta ylsi uutisiin vain Alexander Stubbin järkyttynyt kommentti.
Kiistely Heinäluoman lausunnon ympärillä jatkui koko viikon, ja tänään vapunpäivänä poliitikot esittävät kymmeniä paheksuvia versioita lisää samasta teemasta.
Heinäluoma on ryöpytyksen jälkeen merkitty mies.
Miksi ottaa tieten tahtoen konnan rooli?
Eero Heinäluoma on niin kokenut poliitikko ja mediapeluri, että hänen täytyi arvata, millaisen keskustelun näin karski lausunto saisi aikaan.
Vastaus kysymykseen löytyy jo heti kuuluisan lauseen alusta: 60 prosenttia suomalaisista.
Luvun hän on poiminut maaliskuussa tehdystä HS :n tutkimuksesta, joka osoitti suomalaisten maahanmuuttoasenteiden jyrkentyneen voimakkaasti.
Tutkimusta on luettu suurten puolueiden toimistoissa todella huolestuneena. Ensimmäistä kertaa kävi niin, että keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n kannattajien enemmistö oli tyytymätön omien puolueidensa maahanmuuttokantoihin. Vain perussuomalaiset saivat omiltaan puhtaat paperit.
Tästä tutkimuksesta voi jo sanoa: se on vedenjakaja suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa.
Suurten puolueiden piti ryhtyä valmistelemaan korjausliikettä suhtautumisessaan maahanmuuttoon. Peruskannattajien protestiin on pakko reagoida.
Se on kuitenkin tehtävä loivasti kaartaen. Suuri puolue ei voi lähestyä liikaa perussuomalaisia, mutta se voi ottaa etäisyyttä "vihreään idealismiin, joka toivottaa kaikki tervetulleeksi Suomeen", kuten Heinäluoma linjan määritteli.
Puhutaan mitä puhutaan, mutta keskusta ja kokoomus etsivät maahanmuuttopolitiikassa sitä samaa "kolmatta tietä", jolle Heinäluoma ennätti astua ensimmäisenä. Muiden harmiksi.
Samassa haastattelussa Heinäluoma paljasti myös toisen syyn avaukseensa. Hän ennusti, että porvarihallitus jatkaa ensi vuoden vaalien jälkeen, jos isojen puolueiden kannatuksessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Vain Sdp:n nousu suurimmaksi voi estää porvarivallan jatkon.
Heinäluoma tietää puolueensa ongelman: kannatus on jämähtänyt. Sdp jäi vuoden 2007 tappiovaalien jälkeen oppositioon, eikä kannatus ole kertaakaan noussut kunnolla yli noiden vaalien tuloksen, 21,4 prosenttiin.
Yleensä pääoppositiopuolueen nousu on alkanut vuoden parin päästä tappiovaaleista, mutta Sdp:llä ei. Kehnojen kannatuslukemien putki hakee vertaistaan Suomen galluphistoriassa.
Ei siis ihme, ettei vapputunnelma Sdp:ssä ole järin korkealla. Puolue viettää perinteistä työväen juhlaa oppositiossa jo neljännen kerran peräkkäin. Viides kerta olisi jotain ennenkuulumatonta.