Helsingin Sanomat: Perheenyhdistämiset tuovat Suomeen lähivuosina tuhansia ihmisiä 16.5.2010
Eniten tulijamääriin vaikuttavat Somalian turvallisuustilanne ja ulkomaalaispolitiikan muutokset.
Suomessa asui tämän vuoden alussa yhteensä 11 681 somalinkielistä. Heistä noin kolme viidestä on syntynyt Somaliassa.
Sitä, miltä samat luvut näyttävät kymmenen vuoden kuluttua, ei tiedä vielä kukaan.
Viime vuosina somalinkielisten määrä Suomessa on kasvanut vajaat kymmenen prosenttia vuodessa. Osa on turvapaikanhakijoita, osa perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneita, osa Suomessa syntyviä lapsia.
Esimerkiksi Helsingin seudulla syntyvyys on viime vuosina selittänyt noin puolet somaliväestön kasvusta.
Viime vuonna turvapaikkaa hakeneista 1 180 somalista 548 sai oleskeluluvan.
Tänä keväänä turvapaikanhakijoita on tullut selvästi vähemmän, ja jos sama vauhti jatkuu, vuoden loppuun mennessä heitä saapuu noin 600.
Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista lähes kaikki hakevat oleskelulupia myös perheenjäsenilleen. Perhesidehakemuksia on vireillä tämän vuoden lopussa noin 6 000, arvioi Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen.
Käsittelyajat ovat venyneet lakisääteisestä yhdeksästä kuukaudesta yli kahteen vuoteen. Yksi hakemus vastaa yhtä perheenjäsentä.
Viime vuonna oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai 534 somalialaista eli hieman useampi kuin joka toinen hakija. Jos tahti pysyy samana, tulijoita on lähivuosina tuhansia.
Tarkkaa kuvaa tulevaisuudesta on vaikea ennustaa, sillä muuttujia on monta, tärkeimpinä Somalian turvallisuustilanne ja muutokset sekä Suomen että muiden maiden ulkomaalaispolitiikassa.
Perheenyhdistämisten kautta tulevista aikuisista valtaosa on Maahanmuuttoviraston havaintojen mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia. Miten heidän kotouttamisestaan selviydytään, sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen?
"Meillä on olemassa opetussuunnitelmat ja koulutusta luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille. Resursseja koulutukseen tarvitaan kuitenkin lisää jo nyt."
Somalitaustainen sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib uskoo, että myös lukutaidottomina saapuvilla on mahdollisuus pärjätä ja saada töitä, jos motivaatiota vain riittää.
Rohkaisua tarvitsevat Abibin mielestä etenkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja kielitaidottomat, koulutusta vaille jäävät kotiäidit.
"Toivon, että työelämässä olevat naiset puhuisivat tuleville äideille, ettei perheen hankkiminen ole ainoa keino saada arvostusta yhteisössä", Abib sanoo.
Kotoutumista helpottaisi hänestä ainakin kaksi asiaa: tulijoille pitäisi kertoa etukäteen enemmän siitä, millaisiin oloihin he saapuvat, ja Suomessa jo asuvien somalien pitäisi olla alusta asti mukana auttamassa heitä.
Suomen somaliyhteisö muuttuu koko ajan. Abib uskoo, että Suomessa syntyneiden somalien sukupolvi on paitsi edellistä kielitaitoisempi, myös avarakatseisempi.
Ajan myötä yhteisö saattaa myös eriarvoistua, kun osa pärjää paremmin kuin muut.
Vähitellen kulttuurit sekoittuvat. Tutkija Heini Lehtosen mukaan Itä-Helsingin nuorten puhumassa suomessa kuuluu jo vaikutteita somalin kielestä.
Abibin mukaan moni suomalaistunut somali on jo niin tottunut hiljaisuuteen, että ärsyyntyy äänekkäästä keskustelutyylistä.
"Nuoret tutustuvat toisiinsa kouluissa ja armeijassa. Pikkuhiljaa asenteet muuttuvat, kun huomataan, että olemme kaikki samalla lailla ihmisiä", Mukhtar Abib sanoo.