Länsi-Uusimaa: Raasepori sallii huivin käytön koulussa

Länsi-Uusimaa: Raasepori sallii huivin käytön koulussa 15.5.2010
Svenska YLE: Huvudduk i skolan väcker debatt 18.5.2010
Svenska YLE: Skall huvudduk tillåtas i skolorna? 14.5.2010

Raaseporissa aiotaan muuttaa periaatteellista linjaa uskonnollisista syistä käytettävän huivin käytössä.

Aiemmin kaupungin kouluissa ja maahanmuuttajien opetuksessa on rajoitettu huivin käyttöä, mutta nyt linja aiotaan muuttaa huivit ja muut uskonnolliset tunnukset sallivaksi.

Sivistystoimenjohtaja Bob Karlsson kertoo, että muutos on tullut ajankohtaiseksi yksittäisen tapauksen myötä.

–Muulla Suomessa huiveja on saanut käyttää. Nyt haluamme tähän periaatepäätöksen.

Raaseporin sivistyslautakunta käsittelee huivin käyttöä tiistaina.

Maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson kertoo, että huivin käyttö nousi kynnyskysymykseksi uuden maaliskuussa saapuneen irakilaisperheen kohdalla.

–Nyt on ollut yksittäinen perhe, jolle tämä huivikysymys on tullut liian rankaksi. Heille on liian vaikea ajatella, että tyttö olisi ilman huivia.

Tämä johti siihen, että vanhemmat eivät ole sallineet 13-vuotiaan tyttärensä osallistua opetukseen koulussa.

Sama koskee jatkossa heidän 7-vuotiasta tytärtään, joka nyt on alkanut käyttää huivia.

–Länsi-Uudellamaalla huiveja näkyy aika vähän. Tämä ei ole aiemmin tullut täällä ongelmaksi.

Kertooko tämä siitä, että uusien tulijoiden joukossa on vahvemmin uskonnollisesti suuntautuneita ihmisiä?

–Niin ei voi yleistää. Tämä oli yksittäinen perhe, jonka kanssa on käyty hyviä keskusteluja, eikä tässä ole ollut mitään uhkaa.

–He eivät vain pysty tämän tyyppisestä asiasta irtautumaan. Kärsijänä oli tämä tyttö, joka mielellään olisi muiden ikätovereiden kanssa koulussa.

Mattsson arvioi, että huivin käyttö on perheelle tärkeää, koska se on heidän tulkintansa koraanista.

Suomessa huivien käyttöön kouluissa ei ole yleistä linjaa, eikä ohjeistusta.

Maahanmuuttajakoordinaattorin mukaan kommunikaatio uuden pakolaisryhmän kanssa on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin.

–Joudumme ottamaan huomioon heidän entistä elämäänsä, jossa on myös hyvin rankkoja kokemuksia ja paljon tuskaa mukana. Tämä kotoutuminen ei ole helppo prosessi, sanoo Mattsson.