Talouselämä: Suurin osa maahanmuuttajista on suomalaisia

Talouselämä: Suurin osa maahanmuuttajista on suomalaisia 1.4.2011

Maahanmuuttokriittinen keskustelu on silkkaa rasismia. Jos määristä nimittäin puhutaan, suomalaiset itse ovat suurin maahanmuuttajaryhmä.

Perussuomalaisten suosio mielipidemittauksissa on houkutellut vaalien alla päivänvaloon kaikenlaisia kansalliskiihkoilevia porukoita.

Eduskuntatalon rappusilla nähtiin torstaina pakkoruotsin vastustajia huutamassa. Joukossa kuulosti olevan ihmisiä, joissa kaikki ei-suomalainen nostattaa näppylöitä. Tuskin he ryntäisivät koulussa valitsemaan venäjää tai arabiaa vaihtoehtoiseksi kieleksi, jos ruotsin opettelu muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Ulkomaalaisvastaisen nettiyhteisön Homma Forumin perustajajäsen Matias Turkila puhui tiistaina television keskusteluohjelmassa ikään kuin demokraattisen mielipiteenvaihdon mahdollistajana.

Turkila ja muut maahanmuuttoon vihamielisesti suhtautuneet ovat varanneet itselleen käsitteen maahanmuuttokriittinen.

Kriittisyys on aina hyvä asenna puhuttaessa yhteiskunnallisista ilmiöistä. Mutta mitä maahanmuuttokriitikot oikeastaan tarkoittavat maahanmuutolla?

Jos haluaa keskustella kriittisesti maahanmuuttajien koulutuksesta, työllistymisestä, toimeentulosta tai saamista sosiaalituista, ensin pitää määritellä perusjoukko.

Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat suomalaiset. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000–2009 Suomeen muutti 218 000 ihmistä. Heistä joka kolmas oli suomalainen.

Heihinkö pitäisi suhtautua kriittisesti?

Jos suomalaiset maahanmuuttajat jätetään maahanmuuttajakriittisen keskustelun ulkopuolelle, keskustelu alkaa taipua rasismiksi. Kriittinen suhtautuminen maahanmuuttajiin, jotka ulkonäön, uskonnon, etnisen synnyinmaan tai kielen perusteella eroavat suomalaisista, muistuttaa ikävällä tavalla rotukiihkoilua tai pahimmassa tapauksessa rotusyrjintää.

Yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta on suhteuttanut erilaisten maahanmuuttajaryhmien kokoa. Toissavuonna Suomessa asui 156 000 ulkomaiden kansalaista, mutta ulkomailla syntyneitä oli 233 000. Haarukka on siis suhteellisen leveä.

Kielestä puhuminen tekee maahanmuuttajien määrittelyn vielä vaikeammaksi. Vieraskielisten määrä ylitti 200 000 ihmisen rajan vuonna 2009. Toisaalta lähes joka viides ulkomailla syntyneistä 233 000 maahanmuuttajasta puhuu suomea äidinkielenään.

Kun perusjoukon määrittely on näin vaikeaa, puhe työllistymisen tai koulutuksen tai toimeentulon tapaisista ilmiöistä perustuu mielikuviin tai pahimmillaan ennakkoluuloihin.

Esimerkiksi tietoa maahanmuuttajien koulutuksesta tai tutkinnosta ei kerätä mihinkään. Kukaan ei tiedä, kuinka suuresta on aivotuonnista Suomi nauttii. Sen sijaan aivoviennistä osataan kyllä kohkata.

Toisaalta tilastolliset ilmiöt, kuten eroavuudet työttömyyden osumisessa kantasuomalaisten tai muiden kohdalle, saattavat kertoa enemmän kantasuomalaisten ennakkoluuloista kuin maahanmuuttajien työhaluttomuudesta.

Rapo on havainnut iloisia yllätyksiä työllistymistilastoissa. Kun vertaa Suomessa asuvien työllistymistä kansalaisuuden perusteella, vuoden 2008 lopussa kenialaisten työllisyysaste oli korkein: 72,9 prosenttia. Toisella sijalla olivat suomalaiset ja kolmannella virolaiset.

Hanna Rajalahti