YLE: Suomen jalkapallossa ulkomaalaista halpatyövoimaa

YLE Uutiset: Suomen jalkapallossa ulkomaalaista halpatyövoimaa 31.3.2011
YLE Lappi: RoPS: afrikkalaiset pelaajat tulivat hyvin toimeen 21.4.2011

Verotietojen mukaan Rovaniemen palloseuran erottamat afrikkalaispelaajat tienasivat vain murto-osan alan keskipalkasta. Jalkapallon lahjusepäilyt nostavat esiin kysymyksen suomalaisen jalkapallon halpatyövoimasta. Suomi on lähes ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa ei ole sovittu pelaajien minimipalkasta.

Köyhistä Afrikan maista hankittujen pelaajien lahjustutkinta herättää keskustelua halpapelaajien käytöstä. Suomi on lähes ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa EU:n ulkopuolelta tulevien pelaajien minimipalkasta ei ole sovittu. Esimerkiksi Ruotsissa minimipalkasta on sovittu Maahanmuuttoviraston ja urheilujärjestöjen välillä ja minimi on 1500 euroa brutto kuukaudessa.

Suomessa ei minimiturvaa

Suomessa maahanmuuttovirasto edellyttää EU:n ulkopuolisten pelaajien osalta vähintään 900 euron nettopalkkaa kuukaudessa. Tämä kontrolloidaan vain papereilla siinä vaiheessa kun pelaajalle myönnetään työskentelylupa Suomeen. Palloliitto tai muut urheilujärjestöt eivät ole minimiin sitoutuneet.

Asiaa ei käytännössä valvo kukaan. Näin Suomessa ei ole Ruotsin kaltaista lajiliittojen sopimaa selvää minimiturvaa, johon yksittäinen pelaaja voisi vedota.
RoPS:n afrikkalaispelaajan vuosiansio 6000 euroa

Rovaniemen palloseura RoPS kieltäytyi antamasta tähän juttuun tietoja lahjusepäilyjen vuoksi erotettujen afrikkalaispelaajiensa tulotasosta. Tietojen luovutuskieltoa suositteli Jalkapallon pelaajayhdistys ry.

Julkisten verotietojen mukaan RoPS:n afrikkalaispelaajien ansiotulot vuoden 2009 verotuksessa olivat alimmillaan 6000 euroa. Verohallituksen mukaan valtion verotuksessa verotettavaan ansiotuloon sisältyvät myös ilmaisten vuokra-asunnon, ruokalippujen ja muiden luontoisetujen verotusarvot.

Jos 6000 euron ansiotulon saanut jalkapalloilija työskentelee esimerkiksi 9 kuukautta vuodessa niin se tekee 670 euroa bruttona kuukaudessa luontoisetuineen. Näin laskettuna summa jää kauas maahanmuuttoviraston edellyttämästä 900 euron nettopalkasta.

Jalkapallossa keskipalkka 24000 euroa vuodessa

Jalkapallon pelaajayhdistyksen ”Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2009” mukaan ammattijalkapalloilijoiden keskiarvopalkka luontaisetuineen vuodessa oli 24 060 euroa.

RoPS:n Veikkausliigajoukkueen vuoden 2009 afrikkalaispelaajista eniten tienanneelle kertyi ansiotuloa luontoisetuineen oli 21 075 euroa vuonna 2009. Se on 3000 euroa keskiarvon alapuolella. Vähiten tienanneen afrikkalaispelaajan euro on tässä vertailussa 25 senttiä.

Palloliiton lakimiehen tulkinta ilman tukea

Suomen palloliiton lakimies Petteri Lindblomin mukaan EU:n ja Afrikan maiden kuten Nigerian, Sambian ja Ghanan välillä tehty työvoiman vapaata liikkuvuutta tarkoittava sopimus kieltäisi EU:n ulkopuolelta tulevia pelaajia koskevan minimipalkkavaatimuksen. Lakimies Lindblomin tulkinnan mukaan minimiturva syrjisi afrikkalaispelaajaa.

Ruotsi jalkapalloliiton päälakimies Krister Malmsten ja Ruotsin maahanmuuttoviraston Migrationsverketin erityisasiantuntija Gunilla Wikström eivät olleet kuulleet tällaisesta EU-sopimuksen tulkinnasta.

Helsingin yliopiston Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio pitää epätodennäköisenä, että noin pieni minimipalkka vääristäisi EU-markkinoita.

Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Hänen mukaansa minimipalkka ei ole syrjivä, jos EU-kansalaisuuden omaaville pelaajille ei tarjota parempaa minimipalkkaa. Ruotsalaisten tai muista EU-maista olevien pelaajien osalta Ruotsissa ei ole minimipalkkaa ollenkaan.

Ruotsi turvaa jalkapalloilijan minimipalkan

Ruotsin maahanmuuttoviraston Gunilla Wikströmin mukaan EU:n ulkopuolelta palkattavien pelaajien 14 300 Ruotsin kruunun eli noin 1500 euron minimipalkan tavoite on turvata se, että köyhästä maasta tuleva voisi elättää itsensä. Ruotsissa tämän minimipalkka tarkoittaa rahapalkkaa eikä siihen sää lukea asunto- ja muita etuja.

Migrationsverketin ja Ruotsin valtakunnan urheilujärjestön Sveriges Riksidrottsförbundetin sopimus EU:n ulkopuolelta palkattavien urheilijoiden kohtelusta koskee kaikkia urheilulajeja. Se pyrkii turvaamaan lajin hyvän kehityksen ulkomaisten ammattitaitoisten pelaajavahvistusten avulla.

Minimipalkan on tarkoitus varmistaa selviäminen korkeista elinkustannuksista. Lajiliitoista myös Ruotsin jalkapalloliitto SvFF on sitoutunut sopimukseen.

Pelaajapuolella minimi toiveissa

Pitkän kansainvälisen jalkapallouran mm. Hollannissa tehnyt Mika Nurmela toivoo minimiä myös Suomeen. Nurmela on nykyään AC Oulun urheilutoimen johtaja.

-Siitä ainakin päästäisiin, ettei tule EU:n ulkopuolelta pelaajia, joiden taso ei ole riittävä ja otetaan pelaajat vaan sieltä, että saadaan halvempia, niin siitä me päästäisi.

Jalkapallon pelaajayhdistys pyrkii Palloliiton kanssa neuvottelemaan vakiosopimusmallia, johon ansiotasosta tulisi suositus sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola.

- Euromääräisestä minimistä ei ole ollut puhetta, vaan suosituksesta, joka ei ole muuta kuin kohtuullinen ansiotaso.

Mika Nurmela epäilee suosituksen pitävyyttä.

- En usko, että mitkään suositukset riittää, on tehtävä tarkat säännöt ja määräykset, jottei tule sitten puhetta jälkeenpäin.

Nappulakengät bruttopalkkaa

Tämän jutunteon yhteydessä kävi ilmi, että viranomaisten tietoon on kiirinyt tapauksia, joissa ulkomaalaisten pelaajien palkkaan on joskus luettu jopa pelikamppeet nappulakenkiä myöten. On myös tapauksia, joissa pelaajia on ollut kokonaan muissa töissä esimerkiksi joukkueen sponsoriyrityksen palveluksessa.

Viranomaisten huomautettua asiasta on selitetty, että pelaaja on ollut hankkimassa sponsorilta rahaa joukkueella. Nämä esimerkit eivät koske Rovaniemen palloseuraa.

____________________________________________________

YLE Lappi: RoPS: afrikkalaiset pelaajat tulivat hyvin toimeen

Rovaniemen palloseuran puheenjohtaja Risto Niva haluaa korjata julkisuudessa olleita arvioita afrikkalaisten vieraspelaajien tulotasosta. Nivan mukaan pelaajien tulot koostuvat hyvin monesta lähteestä, jotka yhteenlaskettuna nostavat tulotasoa huomattavasti julkisia verotustietoja korkeammalle.

Vuoden 2009 verotustietojen mukaan osa afrikkalaisista pelaajista ansaitsi Suomessa vain 6000 - 9000 euroa koko kaudelta. Poikkeuksen teki ainoastaan Nchimunya Mweetwa, jonka verotettava tulo koko kaudelta oli noin 21 000 euroa.

Risto Nivan mukaan verotustiedot kertovat vain osatotuuden pelaajien tulotasosta. Palkan lisäksi pelaajille maksetaan erilaisia palkkioita ja ottelukohtaisia kulukorvauksia. Tämän lisäksi RoPS on tehnyt Sambialaisen seuran kanssa sopimuksen, joka takaa pelaajille jälkikäteen noin 4000 euron korvauksen joka vuodelta, jotka he pelaavat Ropsissa.

Koska pelaajavahvistukset viipyvät Suomessa alle 10 kuukautta, eivät pelaajat joudu maksamaan tuloistaan veroa Suomeen.

- Käytännössä pelaajat saavat kaiken 'puhtaana käteen', Niva sanoo.

Risto Niva sanoo aiheen olevan hankala siksi, että seura ei voi julkaista pelaajien palkkasopimuksia julkisuuteen. Mikäli pelaajat itse haluavat kertoa tuloistaan julkisuuteen, ei Nivalla ole sitä mitään vastaan.

Meneillään olevan sopupelitutkinnan vuoksi poliisi on myös velvoittanut muun muassa puheenjohtaja Nivaa salassapitoon asiassa.

- Jouduin kirjoittamaan poliisille sitoumuksen, että muun muassa pelaajien palkka- ja palkkiotiedot ovat tutkinnan tässä vaiheessa salaisia, Niva sanoo.