Vantaan Sanomat: Tietokirjailija: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista

Vantaan Sanomat: Tietokirjailija: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista 5.7.2011

– Jos tuomioistuinta, poliisia ja syyttäjälaitosta ei olisi, eläisimme kunniaväkivallan maailmassa, täräyttää tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo.

– Nyt voimme luottaa siihen, että instituutiot kostavat tarvittaessa puolestamme. Meidän ei siis itse tarvitse pitää herkeämättä huolta koskemattomuudestamme tai kunniastamme.

Kirjoillaan ja blogillaan keskustelua herättänyt Hamilo vannoo evoluutiopsykologian nimeen. Ihminen on evoluution tuote eikä vielä täysin sopeutunut elämään nyky-yhteiskunnassa.

Lukioikäisenä Hamilo luki kummastellen psykologian oppikirjoja. Kirjoista puuttui se tieteellinen ote, mikä oli tuttua kemian ja fysiikan kirjoista.

– Mietin miten oppikirjoissa voi olla sellaista roskaa, kertoo Hamilo nyt vuosia myöhemmin.

Kiinnostus psykologiaan sai Hamilon pyrkimään yliopistoon. Opiskelupaikka psykologian laitokselta aukesi, mutta opinnot eivät vastanneet toiveita.

– Yliopistossa opetus oli vielä suurempaa soopaa kuin ne lukion kirjat.

Hamilo kiinnostui evoluutiopsykologiasta.

–  Se poikkesi vallalla olevista suuntauksista, jotka muistuttivat lähinnä naistenlehtien keittiöpsykologiaa. Löysin etsimäni tieteellisen otteen psykologiaan.

Evoluutiopsykologia on Hamilon mukaan paluu syiden tarkasteluun. Se kertoo, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme.

– Se vastaa itse asiassa samoihin kysymyksiin kuin Freud aikoinaan. Erona on se, että Freud vastasi niihin kysymyksiin väärin.

Hamilo toteaa evoluutiopsykologian osoittavan, että monet psykiatrisina häiriötiloina pitämämme asiat saattavat olla asioiden luonnollinen tila. Ne ovat aikojen saatossa varmistaneet ihmisen hengissä pysymisen ja lisääntymisen.

Masennukseenkin evoluutiopsykologia tarjoaa totutusta poikkeavan suhtautumistavan.

–  Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.

Ihminen haluaa varmistaa omien geeniensä tulevaisuuden ja se tietää kilpailua muiden yksilöiden kanssa. Kilpailun kohde tosin voi muuttua.

– Jos ei kilpailla siitä, kenellä on eniten materiaa, aletaan kilpailla siitä, kuka elää askeettisimmin.

Emme ehkä siis halua parempaa autoa kuin naapurilla, mutta röyhistämme rintaa siksi, että elämme naapuria ekologisemmin – tahdomme voittaa.

Ihmisluontoon kuuluu kilpailuhalun lisäksi paljon muitakin asioita, joita emme välttämättä siihen haluaisi liittää, toteaa Hamilo.

Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

–  Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.

Marko Hamilo

Vapaa tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

Opiskellut psykologiaa, sosiologiaa ja filosofiaa.

Kirjoittanut muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Tiede-lehteen.

Pitää Skeptikon päiväkirja -blogia: www.tiede.fi/blog/category/skeptikon-paivakirja.

Teokset: Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa (toim.) 2007 ja Luonnollisesti hullu 2011.