Helsingin seudun kauppakamari: Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta hidastaa työperäistä maahanmuuttoa

Helsingin seudun kauppakamari: Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta hidastaa työperäistä maahanmuuttoa 8.1.2014

Uudenmaan ELY-keskus arvioi vuoden alussa voimaan tulleessa ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevassa alueellisessa linjauksessaan, että työvoimapulaa on kokeista, keittäjistä ja kylmäköistä, siivoojista, terveydenhoitoalan ammattilaisista, maataloustyöntekijöistä ja kotitalouksiin palkattavista apulaisista.

”Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yritykset voivat rekrytoida aikaisempaa helpommin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta myös kokkeja ja siivoojia. Näihin tehtäviin työnantajien on jatkuvasti hankala löytää osaavia tekijöitä. Lähitulevaisuudessa rekrytointitilanne vaikeutuu nopeasti myös monilla muilla aloilla heti kun talous vähänkin piristyy” Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen arvioi.

Saatavuusharkintamenettely heikentää pk-yritysten rekrytointimahdollisuuksia

Nykyinen hallitus on linjannut, että saatavuusharkinnasta ei luovuta tällä hallituskaudella. Työnantajien näkökulmasta saatavuusharkintamenettely on jäykkä, hidas ja monimutkainen, mikä ei kannusta pk-yrityksiä hyödyntämään kansainvälisten työmarkkinoiden tarjoamia kasvumahdollisuuksia.

”Kansainväliset kokemukset osoittavat, että maahanmuutto on yksi keino vahvistaa kansantalouksien kilpailukykyä. Meillä on nopeasti tehostettava toimia, joilla Suomesta tulee entistä houkuttelevampi kohdemaa niin ammattiosaajille kuin huippuosaajillekin. Erityiskohteeksi on otettava suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa”, Lahtinen painottaa.

Suomessa Työterveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa on laskettu maahanmuuttajien työpanoksen olevan bruttokansantuotteesta tällä hetkellä noin kaksi prosenttia.

Työperäinen maahanmuutto ei ole esimerkiksi Norjassa, Yhdysvalloissa ja Israelissa heikentänyt kantaväestön työllistymis- tai ansiomahdollisuuksia, vaan päinvastoin parantanut niitä. Isossa-Britanniassa nykyisestä mahdollisesti tiukennettavan maahanmuuttopolitiikan on arvioitu pienentävän bruttokansantuotetta 2 prosentilla.