Ilkka: RKP ja vasemmistoliitto: lisää kiintiöpakolaisia

Ilkka: RKP ja vasemmistoliitto: lisää kiintiöpakolaisia 7.8.2010

Kaleva: Perussuomalaiset jättäisi turvapaikanhakijat kokonaan ilman rahaa

Ilkka: Puolueet huolissaan ulkomaisen työvoiman heikosta kohtelusta

Iltalehti: "Haluan oppia puhumaan suomea kuin suomalaiset"

HBL, pääkirjoitus: Partiernas svar är för enkla 5.8.2010

Svenska YLE: SDP:s åsikt om arbetskraftsinvandring oklar

Kaleva: Pääkirjoitus: Työvoimakysymyksiä ei ratkaista dogmeilla 7.8.2010

RKP ja vasemmistoliitto ottaisivat Suomeen lisää kiintiöpakolaisia.

RKP nostaisi Suomen pakolaiskiintiön tuhanteen. Se olisi kolmanneksen nykyistä kiintiötä enemmän. Myös vasemmistoliitto nostaisi kiintiöpakolaisten määrän lähelle tuhatta.

Perussuomalaiset taas supistaisi pakolaiskiintiötä, selviää STT:n puolueille tekemästä kyselystä.

Suomi on sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa.

Kaikki puolueet haluavat nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä ja lisätä rahaa maahanmuuttajien kieliopetukseen.

Suurimmat näkemyserot puolueilla ovat turvapaikanhakijoille maksettavasta toimeentulotuesta. Perussuomalaiset ei antaisi vastaanottokeskuksissa asuville lainkaan rahaa. Keskusta ehdottaa uutta vastaanottotukea, joka olisi nykyisin maksettavaa summaa pienempi.

Vihreiden mielestä toimeentulotuki on ruoka- ja vaateapua tärkeämpää, koska se aktivoi turvapaikanhakijoita.

_________________________________

Kaleva: Perussuomalaiset jättäisi turvapaikanhakijat kokonaan ilman rahaa

Perussuomalaiset jättäisivät vastaanottokeskuksissa asuvat turvapaikanhakijat kokonaan ilman rahaa. Puolueen mielestä toimeentulotukea ei tule maksaa, vaan ruokatarpeiden ja vaatetuksen tarjoaminen riittää.

Yksin asuvalle turvapaikanhakijalle maksettavaa tukea puolue alentaisi niin, että se olisi korkeintaan puolet normaalista toimeentulotuesta eli 208 euroa kuukaudessa. Jos tukijärjestelmää käytetään väärin, on siirryttävä kokonaan ruoka- ja vaatekorttijärjestelmään, puolue linjaa STT:n eduskuntapuolueille tekemässä kyselyssä.

Perussuomalaiset saa tukea kokoomukselta. Kokoomuksen mielestä on järkevää, ettei turvapaikanhakijoille anneta pelkästään rahaa, vaan tarjotaan muun muassa majoitus. Ylläpidon saaville alaikäisille kokoomus ei antaisi rahaa ollenkaan.

Vihreät on päinvastaisella kannalla: rahana maksettu toimeentulotuki ja vastuu oman arjen pyörittämisestä torjuu passivoitumista. Yksin asuva turvapaikanhakija saa toimeentulotukea 292 euroa kuussa. Summaa leikattiin helmikuussa vajaalla neljänneksellä. Osa puolueista olisi valmis pienentämään sitä vielä lisää. Keskusta selvittäisi, voitaisiinko luoda uusi, nykyistä pienempi vastaanottotuki.

SDP pitää nykyistä tasoa sopivana. Vasemmistoliitto palauttaisi tuen lähtökohdaksi normaalin toimeentulotuen tason, kun nyt tukea maksetaan turvapaikanhakijoille kolmannes vähemmän.

Kieliopetuksesta lakisääteinen oikeus

Kaikki puolueet pitävät ongelmana turvapaikkahakemusten pitkiä käsittelyaikoja. Keskimääräinen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa oli alkuvuonna liki 11 kuukautta niin sanotussa normaalimenettelyssä.

Vihreiden mielestä hakemuksen käsittely ei ideaalitilanteessa veisi puolta vuotta kauempaa. Perussuomalaisten mukaan käsittely saisi kestää korkeintaan 90 vuorokautta. Toisen EU-maan kansalaiselle annettava kielteinen päätös pitäisi saada tehtyä kahdessa päivässä.

Maahanmuuttajien kotouttamisessa puolueet vetävät yhteistä linjaa: kielikoulutukseen on saatava lisää resursseja ja opetusta on lisättävä. Perussuomalaiset maksaisivat jopa porkkanarahaa niille kunnille, joiden maahanmuuttajat oppivat kieltä hyvin.

Puolueet haluaisivat tiukentaa kotouttamiskäytäntöjä. Vihreiden mielestä Suomeen asettuvilla tulee olla velvollisuus kielen opiskeluun. Perussuomalaisten mukaan jokaiselle maahanmuuttajalle on laadittava kotouttamissuunnitelma, johon on osallistuttava taloudellisen sanktion uhalla. Vasemmistoliitto tekisi kotouttamissuunnitelmasta lakisääteisen oikeuden.

Kokoomus, RKP, SDP ja vasemmistoliitto tukisivat maahanmuuttajien työllistymistä luomalla heille erityisiä työllistymispolkuja.

RKP ottaisi tuhat kiintiöpakolaista

Vasemmistoliitto ja RKP olisivat valmiita ottamaan lisää kiintiöpakolaisia. Vasemmistoliiton mielestä kiintiöpakolaisten määrää on nostettava kohti tuhatta. RKP nostaisi kiintiötä neljäsosalla tasan tuhanteen.

Perussuomalaiset ovat päinvastaisella linjalla: kiintiöpakolaisten määrää pitäisi supistaa jonkin verran nykyisestä 750:stä. Muut pitäisivät kiintiön entisellään.
__________________________________

Ilkka: Puolueet huolissaan ulkomaisen työvoiman heikosta kohtelusta

Ulkomaalaisten työmiesten heikko kohtelu on noussut suomalaisten puolueiden huolenaiheeksi. Huolestuneisuuteen on aihetta, sillä yhä useammalla rakennustyömaalla paljastuu vakavia puutteita työntekijöiden työehdoissa.Enemmistö puolueista pitää tärkeänä, että työehtojen polkeminen estetään tehokkaalla valvonnalla. Vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit tiukentaisivat myös tilaajavastuulakia eli työn ostajan vastuuta aliurakoitsijoiden toiminnasta.

-Se ei ole ongelma, että työvoimaa tulee, vaan kuinka heitä kohdellaan, vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka tiivistää.

Tiedot selviävät STT:n eduskuntapuolueille lähettämästä kyselystä.

Ulkomaalaiset työntekijät ovat heikoilla erityisesti rakennusalalla. Rakennusliitosta kerrotaan, että tämän vuoden aikana on paljastunut jo satoja väärinkäytöksiä. Yritykset narahtavat useimmiten pimeän työvoiman käyttämisestä, palkkojen ja vakuutusmaksujen laiminlyömisestä tai puutteellisesta työaikakirjanpidosta.

Työntekijöiden oikeuksien polkeminen on rakennusalalla helppoa, koska alalla urakat ketjutetaan aliurakoitsijoille ja vuokratyöyrityksille.

-Se joka tekee varsinaisen työn on varsin usein pimeä, täysin alipalkattu ja turvaton työntekijä, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

Uudenmaan rakennustyömaita tarkastavan aluepäällikkö Vilppu Oikarisen mukaan työntekijöiden nopea vaihtuvuus näkyy rakennustyön laadussa.

-Putkiakin on asennettu niin, että vesi virtaa väärään suuntaan, Oikarinen sanoo.

Lukuisten aliurakoitsijoiden määrä konkretisoitui hyvin helsinkiläisellä rakennustyömaalla, jossa STT vieraili Rakennusliiton tarkastajien kanssa tiistaina.

Alihankkijoiden laaja verkosto tuntui hämmentävän työntekijöitä, joista osa ei heti osannut kertoa työnantajansa nimeä. Epävarmuus saattoi kuitenkin johtua myös kieliongelmista.

Puolueiden kannat ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta seuraavan hallituskauden aikana risteävät.

Sosiaalidemokraatit, keskusta ja kokoomus linjaavat, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan jo seuraavalla hallituskaudella eli vuosina 2011-2015. Tarkka määrä riippuu puolueiden mukaan talouden suhdanteesta.

Kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset katsovat, ettei Suomeen ole tarpeellista houkutella ulkomaisia työntekijöitä seuraavan hallituskauden aikana. Vastustava kolmikko vetoaa muun muassa kohonneeseen työttömyyteen.

Kaikkein varovaisimmin vastaavat vihreät ja RKP, jotka ympäripyöreästi toteavat lisätyövoiman tarpeen riippuvan talouden suhdanteesta.

Nykyisen ulkomaalaislain mukaan elinkeinokeskuksilla on velvollisuus selvittää työntekijöiden saatavuus kotimaisilta työmarkkinoilta ennen muiden työntekijöiden palkkaamista.

Tästä niin sanotusta saatavuusharkinnasta voidaan kuitenkin luopua ainakin osittain, jos hallituksen asiasta tekemä lakiesitys hyväksytään eduskunnassa.

Puolueista perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto haluavat pitää kiinni saatavuusharkinnasta.

STT kysyi puolueiden kantoja maahanmuuttoon heinäkuussa lähetetyllä sähköpostikyselyllä.
__________________________________

Iltalehti: "Haluan oppia puhumaan suomea kuin suomalaiset"

18-vuotiaalla Abdirahma Hassanilla on määrätietoiset suunnitelmat. Ensin peruskoulun päättötodistus maahanmuuttajien kaksivuotisella koulutuksella, sitten ammattikouluun ja töihin. Alakin on selvä.

- Haluan kirvesmieheksi tai sähköpuolelle. Ja oppia puhumaan suomea yhtä hyvin kuin suomalaiset. Ilman kunnon kielitaitoa ei ole mitään, Jyväskylään asettunut Hassan sanoo painokkaasti.

Mies saapui Suomeen 16-vuotiaana pakolaisena - yksin. Muu perhe jäi Somaliaan.

Turvapaikanhakuprosessista tuli pitkä. Nuori mies odotti prosessin etenemistä eri vastaaottopaikoissa ja -kodeissa ensin Turussa, sitten Orivedellä ja viimeisen vuoden Korpilahdella. Oleskelulupa heltisi puoli vuotta sitten. Samalla järjestyi asunto Jyväskylästä.

- Raskainta oli odottaminen. Kun ei tiennyt, saako jäädä maahan vai ei.

Loppuelämän koti löytynyt

Pitkä odotusaika jarrutti Hassanin mukaan kieliopintoja. Kun maahan jääminen ei ollut varmaa, ei ollut varmuutta siitäkään, kuinka tosissaan opiskella kieltä.

Suomen opinnot hän pääsi aloittamaan Korpilahdella Alkio-opiston kotouttamisjaksolla. Opinnot kestivät vuoden. Itsenäinen kielenopiskelu jatkuu edelleen, joka päivä.

Kielitaito on jo hyvä. Haastattelukin tehdään ilman tulkkia.

Hassanille on selvää, ettei hän palaa enää Somaliaan. Koti on nyt täällä. Jyväskylästä on löytynyt asunto, opiskelu- ja työharjoittelupaikat, jalkapallotreenit ja kaverit.

- Nyt näyttää siltä, että elämästä on tulossa hyvä, mies sanoo.

Kasvoille leviää onnellisen näköinen hymy.
__________________________________

HBL, pääkirjoitus: Partiernas svar är för enkla 5.8.2010

Debatten om arbetsinvandring behöver preciseras.


Mikael Kosk

Enligt Inrikesministeriets åtgärdsprogram ska Finland utöva en systematisk och långsiktig politik för arbetskraftsinvandringen.

Ser man till de svar partierna gett i FNB:s enkät om hur de förhåller sig till behovet av utländsk arbetskraft syns inte ett spår av systematik och långsiktighet. SDP och Samlingspartiet anser att det finns behov av utländsk arbetskraft redan under följande valperiod. Kristdemokraterna, Vänster­förbundet och Sannfinländarna anser att det inte gör det. Centern, De gröna och SFP slår ifrån sig med att behovet är beroende av de ekonomiska konjunkturerna.

Svaren är så svävande att de förbigår flera centrala frågor. Bland annat är det en stor skillnad mellan arbetsmigration inom EU och invandring från länder utanför EU. Enligt EU-lagstiftningen får varje medborgare i ett medlemsland arbeta i ett annat medlemsland enligt samma regler som gäller för det landets inhemska arbetstagare.

När fyra av partierna vill bevara behovsprövningen av utländsk arbetskraft gäller det således arbetstagare som kommer från länder utanför EU, vilket gärna kunde specificeras i debatten. Sedan borde det klargöras att det handlar om några tusen personer per år, och därefter borde behovsprövningen problematiseras mot bakgrund av att flertalet av dem kommer för att ta emot arbeten som finländare över huvud taget ­inte är villiga göra.

Problemet med en dubbel arbetsmarknad gäller däremot till största delen arbetstagare från andra EU-länder. Det löses med att regler som redan gäller följs.

Det är på väg att bli ett valtema under den svepande rubriken ”invandring”. För väljarna ska partierna klargöra begreppen kring den arbetsrelaterade invandringen och låta bli att förenkla.

__________________________________

Svenska YLE: SDP:s åsikt om arbetskraftsinvandring oklar

Vilken är socialdemokraternas linje ifråga om arbetsrelaterad invandring? FNB har gjort en enkät om partiernas linje i frågan, men socialdemokraternas svar på enkäten om arbetsrelaterad invandring verkar gå stick i stäv med partiledningens tidigare uttalanden.

Finska notisbyrån frågade partierna om deras inställning till arbetskraftsinvandring. SDP och Samlingspartiet svarade att det behövs utländsk arbetskraft redan under nästa regeringsperiod - men att det exakta antalet beror på konjunkturerna.

De övriga riksdagspartierna uppgav att man inte ska locka utländsk arbetskraft till landet, eller att behovet beror på de konjunkturerna. För socialdemokraternas del låter svaret på FNB-enkäten som en helomvändning i frågan.

I en intervju för Hufvudstadsbladet i april sade den socialdemokratiska riksdagsgruppens ordförande Eero Heinäluoma att sysselsättningsläget inte ger förutsättningar för ökad arbetskraftsinvandring nästa valperiod. Heinäluoma sade också att arbetskraftsinvandring i det läget leder till ökad rasism - ett uttalande som för övrigt väckte mycket anstöt.

"SDP har en klar linje"

Riksdagsledamot Maarit Feldt-Ranta leder socialdemokraternas invandringsarbetsgrupp som gör upp ett invandringspolitiskt program för partiet. Hon tillbakavisar FNB:s tolkning av partiets linje. Feldt-Ranta säger att socialdemokraterna har en mycket klar linje, som återfinns i en rapport om arbetsrelaterad invandring som partiet publicerade i maj.

- Den centrala slutsatsen är att nu, då sysselsättningsläget är dåligt och den ekonomiska situationen ser dålig ut så behöver vi inte en ökad arbetsinvandring, och det är fel att locka människor hit. Vår målsättning är först att sysselsätta människor som redan är i Finland. Det är klart och tydligt socialdemokraternas linje och det är också den linjen Eero Heinäluoma har företrätt i offentligheten, säger Feldt-Ranta.

Enligt Feldt-Ranta återspeglas partiets linje också i hur riksdagsgruppen har förhållit sig till behovsprövningen av arbetskraftsinvandring från andra länder än EU/EES-området. Behovsprövningen innebär att arbetstillstånd inte beviljas om det finns lämpliga arbetslösa personer i Finland som i stället kunde sysselsättas.

- Regeringen vill slopa behovsprövningen och det har vi motsatt oss, säger Feldt-Ranta.

Behovsprövningen har enligt Feldt-Ranta haft en begränsande effekt på arbetskraftsinvandringen. Under lågkonjunkturen har flera företags ansökningar om att ta in utländsk arbetskraft fått avslag. SDP vill att den här behovsprövningen fortsätter.

- Det är fel att locka hit människor på jobb, utöver den fria rörligheten inom EU, då vi har en hög arbetslöshet. Vi tycker att man istället bör sätta krutet på att sysselsätta de människor som redan är i landet, säger Feldt-Ranta.

__________________________________

Kaleva: Pääkirjoitus: Työvoimakysymyksiä ei ratkaista dogmeilla 7.8.2010

Puolueiden välillä on selviä eroja suhtautumisessa ulkomaisen työvoiman tarpeeseen.

Tämä tuli ilmi STT:n pari päivää sitten tekemästä kyselystä.

Puolueista SDP, keskusta ja kokoomus katsovat, että työvoimaa ulkoa tarvittaisiin jo ensi keväänä alkavan uuden eduskuntakauden aikana. T

arkka määrä riippuu puolueiden mukaan suhdanteista. Sen sijaan kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset katsovat, ettei Suomeen ole tarpeellista houkutella ulkomaisia työntekijöitä koko seuraavan hallituskauden aikana. Vihreät ja RKP häilyvät jossain välillä.

Kysymykseen vastaaminen näytti olleen puolueille vaikeaa, eikä vain siksi, että työvoiman tarpeen muutoksia on vaikea ennakoida. Huomioon pitää ottaa myös kansalaisten mielialat. Ulkomaalaisvastainen henki on ollut kasvussa, ja sitä mielialaa sopivasti hyödyntäen voi puolueen tai ehdokkaan plakkariin ropista lisää ääniä.

SDP:n viimekeväisten lausuntojen taustaa vasten puolueen nyt esittämä näkemys on kiinnostava. Huhtikuussa puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma suhtautui epäillen työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ensi vaalikaudella ja sitä seuraavallakin. Nyt puolueen linja näyttää toisenlaiselta.

Järkevää maahanmuuttopolitiikkaa tuskin saadaan aikaan, jos päättäjien kannat muuttuvat muutaman kuukauden välein. Kaikkein onnettominta on, jos kysymyksen ratkaisevat vain poliittiset suhdanteet ja ulkomaalaiskammo, eikä se tarve, joka niin yksityisillä kuin julkisillakin työpaikoilla on.

Joko poikkeuksellisesta neroudesta tai periaatteellisesti vastustuksesta kertoo se, jos jokin taho uskaltaa nyt todeta jo vuosien päähän, ettei apua ulkomailta tarvita.