Aamulehti: Hakkaraisen ja Hetemaj’n puheista ei aloiteta esitutkintaa

Aamulehti: Hakkaraisen ja Hetemaj’n puheista ei aloiteta esitutkintaa 11.5.2011

YLE Uutiset: Kansanedustaja Hakkaraisen kohulausunnoista ei poliisitutkintaa

Valtakunnansyyttäjänvirasto: Tiedote (pdf)
Valtakunnansyyttäjänvirasto: Päätös esitutkinnanrajoittamisesta (pdf)

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päättänyt, että kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps) puheista ja jalkapalloilija Perparim Hetemaj’n Facebook-kirjoituksesta ei aloiteta esitutkintaa.

Kalskeen mukaan Hakkaraisen lausumat ylittivät eräiltä osin sen, ”mitä sananvapauden kannalta voidaan pitää hyväksyttävänä”.

Kalske kuitenkin päätyi poliisin kanssa samaan tulokseen, että esitutkinta ei ole tarpeen.

Hetemaj’n kohdalla Kalsketta pyydettiin selvittämään, syyllistyikö jalkapalloilija Hakkaraisen uhkaamiseen.

Myös tässä tapauksessa poliisi päätti jättää esitutkinnan sikseen.

Myös apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että yleinen etu ei vaadi esitutkinnan aloittamista.

________________________________________

YLE Uutiset: Kansanedustaja Hakkaraisen kohulausunnoista ei poliisitutkintaa

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päättänyt, ettei kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (peruss.) kohutusta videolausunnosta suoriteta rikostutkintaa. Helsingin Sanomien nettisivuilla julkaistusta parin minuutin haastattelupätkästä oli tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet oli tehnyt viitasaarelaisen kansanedustajan puheista tutkintapyynnön ja pyytänyt valtakunnansyyttäjää arvioimaan, ylittikö Hakkarainen poliittisen sananvapauden rajat.

Eräs yksityinen kansalainen oli tehnyt samasta asiasta tutkintapyynnön Helsingin poliisille.

Hakkarainen paheksui Helsingin Sanomien videohaastattelussa rajalle saapuvia kielitaidottomia maahanpyrkijöitä ja varoitti Helsinkiin nousevista minareeteista. Hän myös imitoi videolla rukoushuutoa.

Helsingin poliisi selvitteli alustavasti kumpaakin tutkintapyyntöä. Poliisi päätyi eilen esittämään valtakunnansyyttälle, että esitutkinta lopetettaisiin. Poliisi katsoi, että Hakkaraisen lausumia ei voitu pitää lainvastaisina tai että mahdollinen rikos olisi joka tapauksessa vähäinen.

Lausumakokonaisuus ei ollut vihapuhetta

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske toteaa, että Hakkaraisen lausumat olivat eräiltä osin ylittäneet sen, mitä sananvapauden kannalta voidaan pitää hyväksyttävänä. Hän katsoi kuitenkin, ettei tapaus anna aihetta varsinaiseen rikostutkintaan ja syyteharkintaan.

- Arvioitaessa yksittäisten lauseiden ja sanavalintojen merkitystä on lausumia arvioitava myös kokonaisuutena. Katson, että arvioitavana olevat haastattelulausumat vain yksittäisiltä kohdiltaan nousevat vihapuheen tasolle. Kokonaisarvosteluna käytettävissä olevien tietojen perusteella syyte voitaisiin jättää nostamatta vähäisyysperusteella, Kalske sanoo ratkaisussaan.

- Syyttämiskäytännössäni olen päätynyt syytteen nostamiseen tilanteissa, joissa levitetyillä lausumilla on nyt arvioitavia lausumia vakavampi luonne.

Tutkittavana oli erityisesti se, olisiko Hakkarainen mahdollisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

- Kynnys kyseisen rangaistussäännöksen soveltamiselle on pidettävä suhteellisen korkealla, milloin kysymys samalla on poliittisesta puheesta. Kynnyksen alle jää näissä tilanteissa sellainen puhe, joka monen mielestä on sopimatonta, perusteetonta tai muuten kritiikille altista.

Myös Hakkaraista uhanneen poliisitutkinta lopetettiin

Kalske päätti samalla lopettaa poliisitutkinnan Hakkaraiseen itseensä kohdistuneessa uhkailussa. Uhkaus oli perustunut Hakkaraisen kiisteltyyn videolausuntoon.

Uhkailija oli Facebook-sivustolIaan kirjoittanut kansanedustaja Teuvo Hakkaraista koskevan, seuraavansisältöisen lauseen: "Jos mää nään joku päivä tän idootin, niin tiputan ekalla". Uhkaus on poistettu Facebook-sivustolta jo kirjoittamispäivänä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, että erittäin tärkeä yleinen etu ei vaadi asiassa esitutkinnan toimittamista. Hakkarainen itse ei tehnyt uhkailusta rikosilmoitusta.

- Poliisi on katsonut, että uhkauksen toteutuminen on tässä asiassa hyvin epätodennäköistä. Poliisin tekemään arvioon on syytä yhtyä. Näin ollen ja koska tässä tapauksessa arvioin uhkauksen syynä olleen uhkaajan kyvyttömyys kontrolloida omaa suuttumustaan Hakkaraiselle, en katso, että erittäin tärkeä yleinen etu vaatisi syytteen nostamista.

__________________________________________________

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske
Valtionsyyttäjä Mika Illman, esittelijä

PÄÄTÖS 11/184
esitutkinnan rajoittamisesta 11.5.2011
Asianro E 11/253

Rikoksesta epäilty
HAKKARAINEN TEUVO

Asianomistajat
-

Epäillyt rikokset
KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN
26.4.2011 HELSINKI
8010/R/0031666/11

Syyttäjän päätös
Määrään, että esitutkintaa ei toimiteta.

Perustelut
Tutkinnanjohtaja on 10.05.2011 esittänyt, ettei asiassa toimitettaisi esitutkintaa.

Tutkinnanjohtaja on esitutkinnan rajoittamista koskevassa esityksessään katsonut, että kysymyksessä olevat, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen 26.4.2011 videohaastattelussa esittämät lausumat todennäköisesti eivät täytä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädettyä tunnusmerkistöä. Tutkinnanjohtaja on vielä katsonut, että tai [sic] tekoa on joka tapauksessa pidettävä niin vähäisenä, että syyttäjä todennäköisesti jättäisi syytteen nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla (vähäisyysperuste). Tutkinnanjohtaja on tämän vuoksi esittänyt, että esitutkintaa ei toimitettaisi.

Tutkinnanjohtajan esitykseen sisältyy selvitys siitä, mitä Hakkarainen on lausunut.

Sananvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa ja muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useissa ratkaisuissaan todennut, että sananvapaus koskee Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaisin varauksin paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä myös loukkaavia, järkyttäviä ja huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Poliittinen sananvapaus on erityisasemassa, koska se on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Poliittista puhetta tai keskustelua yleisesti merkittävistä kysymyksistä ei saa rajoittaa ilman pakottavia syitä.

Ihmisoikeustuomioistuin on toisaalta huomauttanut, että demokratian kulmakiviin kuuluu suvaitsevaisuus ja ihmisten tasa-arvo. Näin ollen demokratiassa saattaa olla välttämätöntä määrätä seuraamuksia tai ryhtyä ennalta estäviin toimenpiteisiin silloin, kun lausumilla yllytetään suvaitsemattomuuteen perustuvaan vihaan. Tuomioistuin on alleviivannut, että vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät ansainneet sananvapauden suojaa.

Rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädetyn, kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan tunnusmerkistön mukaan rangaistavaa on lainkohdassa tarkoitettujen ihmisryhmien uhkaaminen, solvaaminen ja panetteleminen. Kysymyksessä oleva rangaistussäännös on sananvapauden rajoitus. Näin ollen ja huomioon ottaen, mitä edellä mainittu ihmisoikeustuomioistuimen [sic] on lausunut, on kynnys nyt puheena olevan rangaistussäännöksen soveltamiselle pidettävä suhteellisen korkealla, milloin kysymys samalla on poliittisesta puheesta. Kynnyksen alle jää näissä tilanteissa puhe, joka monen mielestä on sopimatonta, perusteetonta tai muuten kritiikille altista.

Huomionarvoista on myös, että kysymyksessä oleva rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädetty rangaistussäännös ei ole rasismia yleensä kieltävä säännös, vaan ihmisryhmään kohdistuva uhkaamista, solvaamista ja panettelua kieltävä säännös. Rangaistussäännöksen soveltamisalueen ulkopuolelle jäävää rasismia torjutaan muilla keinoin. Eräs tällainen keino on jo se, että media kiinnittää huomiota julkisessa asemassa toimivien henkilöiden mahdolliseen rasistiseen käyttäytymiseen ja saattaa sen yleisön tietoon ja arvioitavaksi. Myös ne toimenpiteet, joihin vähemmistövaltuutettu voi ryhtyä on syytä mainita tässä yhteydessä.

Tyypillinen rangaistava menettely on sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun lausuman levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin tai loisiin taikka henkilöitä väitetään yleistäen esimerkiksi rikollisiksi tai muita alempiarvoisiksi. Tällaisia lausumia on arvioitava kategorisesti sananvapauden ulkopuolelle jääviksi vihapuheiksi.

Hakkaraisen haastattelussa antamat lausumat sisältävät eräitä tällaisia piirteitä. Solvaavina ja panettelevina pidän lausumia: "Kaverin poika on rajalla töissä, ja se sano, että neekeriukko tulee eikä osaa mitään muuta sanoa kuin turvapaikka, ja heti ollaan sisällä" ja "se maahanmuuttoasia pitää saada kuriin, ettei täällä ruveta rosvoja elättämään, tänne hillumaan".

"Neekeriukko" -sanan käyttäminen voi muutoinkin asiayhteydestä riippuen olla eräitä ryhmiä solvaava tai panetteleva ilmaisu. Sama koskee esimerkiksi islamilaisen rukoushuudon imitoimista.

Arvioitaessa yksittäisten lauseiden ja sanavalintojen merkitystä on lausumia myös arvioitava kokonaisuutena. Katson, että arvioitavana olevat haastattelulausumat vain yksittäisiltä kohdiltaan nousevat vihapuheen tasolle. Kokonaisarvosteluna käytettävissä olevien tietojen perusteella syyte voitaisiin jättää nostamatta vähäisyysperusteella. Syyttämiskäytännössäni olen päätynyt syytteen nostamiseen tilanteissa, joissa levitetyillä lausumilla on nyt arvioitavia lausumia vakavampi luonne.

Hakkarainen on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tarkistanut lausumiaan käytyään puolueensa puheenjohtajan kanssa asiaa koskeneen keskustelun. Lausumien tarkistamisen perusteella voidaan arvioida, että Hakkaraisen ensisijainen motiivi on ollut noudatetun maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan arvosteleminen. Vaikka jälkikäteinen lausumien tarkistaminen ei tee sanottua sanomattomaksi harkitsen tällä olevan se merkitys, ettei tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista tässä asiassa.

Jos esitutkinta toimitettaisiin, jäisi ainoaksi esitutkintatoimenpiteeksi todennäköisesti Hakkaraisen kuuleminen. Asiassa jo saatuun selvitykseen nähden, tämä ei ole tarpeen. Tärkeä yleinen etu ei siten vaadi esitutkinnan aloittamista.

Näiden syiden vuoksi harkitsen oikeaksi hyväksytä [sic] tutkinnanjohtajan esityksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä.

Esitutkintalaki 4 § 3 momentti
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 § 1 kohta

Allekirjoitus
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske
Valtionsyyttäjä Mika Illman

Jakelu
Rikoksesta epäilty
Tutkintapyynnön tekijät
Poliisi