Etelä-Suomen Sanomat: Tutkija: Suomessa on menossa äärioikeiston ja anarkistien kissa ja hiiri -leikki

Etelä-Suomen Sanomat: Tutkija: Suomessa on menossa äärioikeiston ja anarkistien kissa ja hiiri -leikki 28.2.2016

Äärioikeiston kannatus Suomessa on lisääntynyt. Aiempien arvioiden mukaan Suomessa olisi 100-200 aktiivista äärioikeistolaista toimijaa.

- Määrä on kasvanut, mutta edelleen puhutaan korkeintaan muutamasta sadasta toimintaan aktiivisesti osallistuvasta ihmisestä. Silti heidän ideologiallaan ja propagandallaan on vaikutuksia yhteiskuntaan, äärioikeistoon erikoistunut tutkija Tommi Kotonen huomauttaa.

Kotosen mukaan aktiivitoimijoiden lisäksi äärioikeistoon myönteisesti suhtautuvia tai ideologiaa kannattavia ihmisiä on tuhansia.

- Esimerkiksi Soldiers of Odin -katupartiot keräävät tuhansittain tykkäyksiä Facebookissa. Facebookissa tykkääminen on alhaisimman aktiivisuusasteen tukemista, sanoo Kotonen.

Yksi selityksistä äärioikeiston suosion lisääntymiselle on turvapaikanhakijatilanteen kriisiytyminen. Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Samaan aikaan maahanmuuttovastaisuus ja rasismi lisääntyivät, ja Suomessa tehtiin muun muassa polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin.

Kotosen mielestä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa voi pitää osittain epäonnistuneena. Varsinkin viestintä on ollut puutteellista.

- Ei ole onnistuttu kommunikoimaan niin, että kansalle syntyisi luottamus siitä, että tilanne on hallinnassa ja että hallitus ymmärtää, mitä on tekemässä, Kotonen sanoo.

Syksyllä äärioikeistolaistaustaisen perustajan Soldiers of Odin -partiot ilmestyivät katukuvaan useissa kaupungeissa. Samalla monet äärioikeistolaiset tai äärioikeistoon kytköksissä olevat liikkeet kertoivat jäsenmäärien kasvusta.

- Tietyt liikkeet, kuten Suomen Sisu, ovat jopa kaksinkertaistaneet jäsenmääränsä. Silti äärioikeistolainen liike on Suomessa edelleen marginaalinen, Kotonen painottaa.

Vaikka Kotosen mukaan äärioikeistolaisen liikehdinnän kasvu Suomessa johtuu osin maahanmuuttokriisistä, on pinnan alla kuohunut jo pidempään.

- Radikaalia keskustelua on ollut vuosia, mutta parin viime vuoden aikana se on ryöpsähtänyt näkyville. Taustalla ovat Syyrian sota sekä sen aikaansaama pakolaiskriisi, mutta myös Suomen taloustilanne, Kotonen sanoo.

Ääriliikkeiden suosion kasvu liittyy usein myös lama-aikoihin.

- Vastikään tuli tutkimus siitä, ett suomalaisten luottamus ja turvallisuuden tunne ovat heikentyneet. Kun Suomessa on ollut vuosia taloudellinen taantuma, tilanne kumuloituu sitäkin kautta, Kotonen näkee.

Kotosen mukaan äärioikeistolaisen toiminnan taustalla ovat myös terrorismiin ja islamiin liittyvät kysymykset. Ne ovat puhuttaneet New Yorkin vuoden 2001 kaksoistorni-iskuista lähtien.

- Monet äärioikeistolaisista ryhmistä liittyvät islam-vastaisuuteen, Kotonen selittää.

Tällainen liike on esimerkiksi Saksassa laajaa kannatusta nauttiva Pediga. Se on saanut jalansijaa myös Britanniassa.

Äärioikeiston kannatuksen kasvu näkyy myös antifasistisen liikehdinnän lisääntymisenä. Kotosen mukaan Suomessa onkin menossa jonkinlainen anarkistien ja äärioikeiston kissa ja hiiri -leikki.

- Anarkistit ja äärioikeisto seuraavat tiiviisti toistensa tekemisiä ja tuntevat toisensa. Antifasistit ovat myös pyrkineet lisäämään aktiivisuutta kaduilla. Militantti antifasismi katsoo, että väkivalta on yksi keino saada natsit pois kaduilta, kuvaa Kotonen.

Kotosen mukaan suomalaiseen äärioikeistoon on perinteisesti liittynyt kansallisen yhtenäisyyden ajatus.

- Siihen liittyviä teemoja olivat ennen muun muassa antikommunismi ja nykyisin esimerkiksi pakolaisvastaisuus, kuvaa Kotonen.

Kotosen mukaan äärioikeistolaisiin piirteisiin kuuluu myös edustuksellisen demokratian vastaisuus sekä antiliberalismi.

- Suomessa kansallissosialistisia toimijoita on muutama, mutta suurin osa äärioikeistolaisista liikkeistä on radikaaleja yhden asian liikkeitä, joilla ei ole laajaa poliittista ohjelmaa, Kotonen kuvaa.

Nykyisen äärioikeiston toiminnassa Suomessa näkyy Kotosen mukaan samoja teemoja kuin esimerkiksi 1990-luvun pakolaisvastaisessa liikehdinnässä, johon liittyi muun muassa Joensuun skinhead-aktivismi.

- Silloin esillä olivat pakolaisuuskysymys ja EU:n vastustaminen. Silloin oli myös pommi-iskuja vastaanottokeskuksia vastaan, Kotonen kertoo.

Sosiaalisen median aikakaudella äärioikeistolaiset liikkeet saavat toiminnalleen näkyvyyttä eri malliin kuin aiemmin.

- 1990-luvulla tavallisen kansalaisen oli hyvin vaikea tietää, miten ottaa yhteyttä ääriliikkeeseen. Nykyisin jäsenten rekrytointi ja ideologinen vaikuttaminen on helpompaa. Voi ajatella, että nykyinen äärioikeiston kannatuksen nousu on myös pidempikestoinen ilmiö, koska toiminnan piiri on laajempi, uskoo Kotonen.

Vahvin kansallismielinen toimija Suomessa on Kotosen mukaan Suomen Sisu. Sillä on järjestön oman ilmoituksen mukaan 2 000 jäsentä.

Suomen Sisu perusti marraskuussa piiriosaston myös Keski-Suomeen. Piiripäällikkönä on Joonas Röppänen ja varapäällikkönä Petri Heinonen. Molemmat ovat Keuruun kaupunginvaltuutettuja perussuomalaisten ryhmässä.

- Selkein ja militantein organisaatio sekä vahvin katuaktivismi on Suomen Vastarintaliikkeellä (SVL). He jakavat esimerkiksi propagandatarroja, Kotonen sanoo.

Näkyviä aktiiveja SVL:llä on Kotosen mukaan muutama kymmenen.

Tuorein toimija, joka voidaan määritellä ainakin äärioikeistoa lähellä olevaksi, on Soldiers of Odin -katupartioyhdistys.

- Sen perustaja on ollut mukana Vastarintaliikkeessä. Odististeissa on mukana valkoisen vallan sotureita ja kansallissosialisteja, mutta laajaa selkeää ohjelmaa heillä ei ole. Puheenvuoroissa esille nousee islaminvastaisuus, Kotonen kuvaa.

Odin tunnetaan viikinkien jumalana.

- Viikinki-symboliikka ja riimujen käyttö on tyypillistä kansallissosialistiselle liikkeelle. Viikinkiaika on osa alkuperäistä arjalaista mytologiaa, Kotonen selventää.

Soldiers of Odin -toimintamalli on lähtöisin Suomesta, mutta siitä on alettu ottaa mallia myös muissa Euroopan maissa.

Jyväskylä on joutunut valokeilaan äärioikeiston toiminnan vuoksi. Tammikuussa 2013 Suomen Vastarintaliikkeen aktiivit hyökkäsivät Äärioikeisto Suomessa -kirjaan liittyvään keskustelutilaisuuteen kaupunginkirjastossa. Elokuussa 2015 uusnatsit hyökkäsivät Sokoksella kolmen ihmisen kimppuun.

Kotosen mukaan tapauksista huolimatta Jyväskylän merkitys suomalaisen äärioikeiston toiminnassa on melko pieni.

- Täällä on kourallinen Suomen Vastarintaliikkeen aktiiveja. Lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen Vastarintaliikkeeseen kytköksissä oleva verkkokauppa, Kotonen sanoo.

Aktiivisimpia äärioikeistoalueita ovat pääkaupunkiseutu, Turku ja Oulu.

Tyypillinen äärioikeiston kannattaja on 20-40-vuotias työläistaustainen mies. Poliittiselle radikalisoitumiselle altistaa tutkimusten mukaan syrjäytyminen. Taustalla on usein mielenterveys- tai sosiaalisia ongelmia.

Kotosen mukaan äärioikeistolaisten ryhmien johtajina nähdään kuitenkin myös korkeasti koulutettuja.

- Nykyisin äärioikeiston kannatus on jonkin verran keskiluokkaistunut, Kotonen sanoo.

Maahanmuuttokriittisyydestä tunnetut Jussi Halla-aho (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat näkyvässä roolissa politiikassa, Halla-aho europarlamentaarikkona ja Immonen eduskunnassa. Lisäksi Immonen johtaa kansallismielistä Suomen Sisua.

- Immosen kirjoitukset ovat retoriikaltaan lähellä sitä, mitä Suomen Vastarintaliikkeellä on ollut, Kotonen sanoo.

Kotosen mielestä Immosen ja Halla-ahon asema lisää heidän vastuutaan.

- He voivat antaa hylätyksi itsensä kokeneelle väestönosalle tunteen siitä, että heitäkin kuunnellaan, mutta toisaalta heidän käyttämänsä retoriikka voi myös lisätä äärioikeiston suosiota.

Kotosen mukaan marginaaliryhmät eivät ole saamassa laajaa poliittista tukea.

- En usko, että suuri osa ihmisistä jättäisi äänestämättä tai äänestäisi marginaalisia ryhmiä.

Kotosen mielestä paras keino estää ääriliikkeiden kasvu onkin huolehtia siitä, että eri ihmisryhmien ääni kuuluu poliittisessa keskustelussa.

- On mahdollista, että hyvinvointivaltion leikkaukset lisäävät ääriliikkeiden kannatusta, hän sanoo.

Tommi Kotonen
Äärioikeistoon erikoistunut tutkija tuntee poliittisen retoriikan
– Tommi Kotonen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2012.
– Kotonen on aiemmin tutkinut muun muassa poliittista retoriikkaa. Väitöskirjan aiheena oli Amerikkalainen poliittinen runous Whitmanista vuoden 2001 terrori-iskuihin.
– Kotonen on työskennellyt Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella muun muassa projektitutkijana, tutkijatohtorina ja tutkimuskoordinaattorina.
– Äärioikeisto on Kotosen mukaan tutkimuksessa yleensä nähty kattokäsitteenä, jonka alle mahtuvat esimerkiksi kansallissosialismi eli natsismi ja sen sukulainen fasismi. On myös näkemyksiä, jotka painottavat kansallissosialismin ja fasismin olevan oikeisto-vasemmisto-jaon ulkopuolella.
– Suomen Sisu on joillakin kriteereillä äärioikeistolainen järjestö, mutta toiminta melko maltillista.
– Suomen Vastarintaliike on militantti äärijärjestö, joka noudattaa kansallissosialistista ideologiaa.