Kansan Uutiset: Maahanmuuttaja pettyy työelämassä

Kansan Uutiset: Maahanmuuttaja pettyy työelämassä 14.2.2016

Vaara juuttua pienipalkkaiseen työhön ilman etenemismahdollisuutta on suuri.

Maahanmuuttajat joutuvat taistelemaan paikastaan tiukentuvilla työmarkkinoilla. Suomalaiset työmarkkinat ovat eriytyneet monin eri tavoin. Edelleenkin naiset tekevät hoiva-, siivous- ja sosiaalityötä.

Tämän kuvion rikkovat EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat miehet. He jakavat monessa työpaikassa siivoustyön virolaisten naisten kanssa. Kärjistäen: miehet hoitavat raskaat, koneen käyttöä vaativan työt ja naiset kotisiivouksen.

– EU:n ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien miesten kansallisuus yhdessä ihon värin kanssa vaikuttaa heidän työmarkkina-asemaansa. Moni on myös tullut opiskelemaan, väitöskirjatutkija Laura Mankki toteaa.

Maahanmuuttajat kohtaavat työelämässä monia pettymyksiä. Mankin mukaan erityisesti nuoret naiset ovat olleet yllättyneitä, ettei tarjolla olekaan muita töitä kuin siivousta. Sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat ohjaavat heidät näihin töihin.

Pienipalkkaisessa työssä on vaikea kouluttautua tai päästä eteenpäin. Moni maahanmuuttaja lukittuu pienipalkkaiseen työhönsä. Tutkijatohtori Markku Sippola kertoo esimerkin haastattelemistaan virolaisista rakennusmiehistä.

Miehet olisivat halunneet kouluttautua nosturikuskeiksi. Työnantaja ei tätä sallinut. Harva työnantaja tukee myöskään kielen opiskelua. Ketjuuntuneilla rakennustyömailla riittää pääurakoitsijalle se, että aliurakoitsijoiden pomot osaavat suomea.

– Monelle suomalainen työelämä on pettymys, koska he eivät ole kyenneet toteuttamaan omia toiveitaan, kuvailee Sippola.

Koulutuskaan ei auta eteenpäin. Siivoojina ja rakennuksilla on ylikoulutettuja työntekijöitä; korkeakoulun suorittaneita, jollakin on saattanut olla yrittäjän ura tai muu vaativa työ.

Kielitaitokaan ei välttämättä auta

Kielitaidon merkitystä korostetaan työn saannin edellytyksenä, mutta hyväkään kielitaito ei välttämättä auta.

– Kielitaitoa voidaan käyttää myös jonkinlaisena tekosyynä, että saa siivoustyötä tai ei saa työtä ollenkaan. Vaikka sukupuolella, etnisyydellä ja rodulla on mahdollisesti enemmän merkitystä, Mankki toteaa.

Sippola arvion mukaan duunariammateissa kielitaidolla tuntuu olevan todella merkitystä. Mieluusti otetaan virolaisittain murtaen puhuva lääkäri, mutta tavallisiin suorittaviin töihin ei hyväksytä heikolla kielitaidolla. Kyse on asenteista, mutta myös työnantajien omaksumasta puhetavasta ylikorostaa kielitaitoa.

Työssä on vaikea oppia kieltä tai tavata kantasuomalaisia. Monilla matalapalkkaisilla työpaikoilla kaikki työntekijät ovat ulkomaalaistaustaisia. Vain pomot ovat suomalaisia.

Mankki kertoo eräästä haastattelemastaan naisesta, joka uskoo saavansa suomalaisia ystäviä sen jälkeen, kun hän saa lapsia. Sitten tutustutaan vanhempiin.

– Pitäisi luoda paikkoja, joissa suomalaistaustaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat, toteaa Mankki.

Monesti myös työ on yksinäistä. Se on keikkatyötä, osa- ja määräaikaisia töitä tai jopa nollasopimuksia. Palkka saattaa olla työehtosopimusten mukaista, mutta se ei vastaa työn vaativuutta tai työolosuhteet ovat huonot.

Mankin mukaan alipalkkauksen kriminalisointi ei välttämättä riitäkään. Nimikkeillä ja työtehtävillä selitetään käppejä palkoissa sukupuolittuneilla ja yhä enemmän myös rodullistuneilla työmarkkinoilla.

On hyviäkin kokemuksia. Mankin mukaan siivoustyötä monta vuotta tehneet vakituisessa työssä olevat maahanmuuttajat, jotka voivat vaikuttaa työhönsä ja työaikaansa, ovat melko tyytyväisiä. Haastatelluista he ovat hieman vanhempia naisia, jotka ovat tulleet Suomeen uuden elämän perässä.

Hyvä kansalaisuus on yhtä kuin hyvä työntekijä

Kovat ajat näkyvät myös maahanmuuttajien keskinäisessä suhtautumisessa. Mankin mukaan joidenkin EU-maista tulevien puhe tummaihoisia ja pakolaisia kohtaan on melko rasistista. He ovat omaksuneet, että kotoutuminen tapahtuu työn kautta. Suomeen ei ole mitään asiaa, jos ei tee töitä. Haastatellut ovat selittäneet tutkijoille hyvän työntekijän roolia.

– He puolustautuvat tiukoilla työmarkkinoilla, että virolaiset ovat ahkeria ja joustavia työntekijöitä, sanoo Sippola.

Hän tulkitsee, että hyvää kansalaisuutta voidaan käyttää myös aseena. Virolaiset omaksuvat helposti suomalaisen työyhteisön arvot puheenvuoroissaan, paremmin kuin ne, joiden väitetään tulevat tänne ”vinguttamaan Kelan kultaista korttia”.

– Virolaisten puhetapa korostaa, että ollaan erinomaisia tulokkaita suomalaisille työmarkkinoille, me ansaitaan sosiaaliturva, sanoo Sippola.

Hän arvioi virolaisten sopeutuneen hyvin työelämän markkinahenkisyyteen. He pitävät sitä jopa itsestään selvänä. On ollut sellaistakin mentaliteettia, että puolalaiselle kuuluu kuusia euroa tunnilta, virolaiselle kymmenen ja suomalaiselle viisitoista euroa.

Maantieteellisen läheisyyden vuoksi on virolaisille paluu työtilanteen heikentyessä myös helpompaa kuin EU- tai ETA-alueen ulkopuolisille. He voivat pendelöidä työn perässä tilanteiden muuttuessa.

Työntekijöitä myös kilpailutetaan keskenään. Työvoiman tarjontaa käytetään hyväksi. Sippola kuvailee hyväksikäytön muotojen muuttuneen. Aikaisemmin naapurimaasta tuli virolaisten yritysten lähettämiä työntekijöitä Suomeen, nykyisen virolaiset yritykset rekisteröityvät Suomessa.

– Saattaa olla trendi, että virolaiset muuttuvat tietoisiksi oikeuksistaan ja työntekijöitä palkataan muualta, helpompaa porukkaa käyttää hyväksi ketjutetussa työprosessissa, Sippola arvioi.

Maahanmuuttajat ovat huomattavasti harvemmin järjestäytyneitä kuin kantasuomalaiset. Osa ei myöskään ole jäämässä maahan. Rakennustyömailla virolainen työvoima saakin joustaa.

Fennovoiman ydinvoimalayksikön rakentaminen Pyhäjoen Hanhikiven niemelle on Sippolasta kiinnostava tapaus. Tuodaanko työntekijät Keski-Aasiasta kuten Sosnovyi Borissa?

– Todellisuus siellä on ihan erilainen.

Toivottu kansalainen on hyvä työihminen

Turvapaikanhakijat joutuvat muitakin maahanmuuttajia ankeammille työmarkkinoille. Heille viestitetään, että hyviksi kansalaisiksi päästään työnteon kautta.

Väitöskirjatutkija Laura Mankin mukaan työn kautta kotouttaminen ei yksin riitä. Kieltä ei välttämättä opita työpaikoilla. Hän on huolestunut, että Suomessa voidaan tarjota turvapaikanhakijoille legitiimisti muita huonompaa palkkaa, kuten sisäministeri Petteri Orpo (kok.) teki taannoin.

Joillekin poliitikoille sopisivat ”minijobit” Saksan malliin, joista voi tienata muutaman sata euroa kuukaudessa. Jo nyt moni maahanmuuttaja tekee Suomessakin useampaa työtä elääkseen palkallaan.

Mankin mukaan työmarkkinat eriytyvät ja hierarkisoituvat entisestään tällä menolla. Työntekijöitä laitetaan taistelemaan keskenään. Tämä yhdistyneenä suomalaisten lisääntyvään työttömyyteen luo lähtökohtia rasismille.

– Tämä on vaarallista, Mankki sanoo.

Eriarvoistavat työmarkkinat

Maahanmuuttajat ovat myös keskenään eriarvoisessa asemassa työmarkkinoilla. EU-kansalainen ja mies on paremmassa asemassa kuin palvelusektorilla toimiva tummaihoinen mies.

Mankin mukaan olisi syytä miettiä työmarkkinoiden luonnetta ja sitä millaisten työmarkkinoiden kautta maahanmuuttajat kotoutuisivat.

– Työvoiman tehokas käyttö ei voi tapahtua heikentämällä työehtoja Suomeen uusina tulleiden ja täällä olevien välillä. Eriarvoistavat työmarkkinat luovat rasismia.

Mankki arvioi, että pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden kohdalla hyvä tai toivottu kansalainen on yhtä kuin työmarkkinakansalainen. Myös työnantajat käyttävät hyvän työntekijän mantraa. Rasismi on hiljaisempaa työpaikoilla, mutta kadulla avointa.

– Suomalaiseen kulttuuriin kotoudutaan työn tekemisen kautta. Ilman työtä ihmiset näyttäytyvät ”vaarallisina” ja heitä leimataan helposti. Tämä on aika suppea näkemys kansalaisesta.

Todelliseen työllistymiseen vauhtia

Laura Mankin mukaan on hyvä, että ihmiset ovat heränneet auttamaan. Tämä kertoo kuitenkin, ettei julkinen valta ole tähän kyennyt.

Hän perää mielekkäiden työpolkujen etsintää, turvapaikanhakijoiden kolmen kuukauden karenssiajan uudelleen arviointia sekä koulutuksen ja tutkintojen tunnistamista ja selvittämistä. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee vapaaehtoisten järjestämän kielenopetuksen.

– Lumenluonti ja avustustehtävät palkatuilla ja vastaavilla tavoilla on tavallaan kivaa, mutta turvapaikanhakijoiden toimettomuutta ei pitäisi käyttää hyväksi.

Mankin mukaan Sipilän hallitus toimii ristiriitaisesti. Maahanmuuttajilta vaaditaan pikaista työelämään pääsyä ja kotoutumista, mutta kuntien mahdollisuuksia tarjota kotoutumispalveluja heikennetään. Subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen saattaa olla myös este työhön hakeutumiselle.