KP24: Turvapaikanhakija on tappanut kolmesti

KP24: Turvapaikanhakija on tappanut kolmesti 27.2.2016

Suomessa sekä henkirikoksen tekijä että uhri ovat yleensä kantasuomalaisia, selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta henkirikoskatsauksesta.

Vuosina 2003–14 kirjattujen henkirikosten pääepäillyistä 93 prosenttia oli Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia. Heistä alle puoli prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia.

Lisäksi kolme prosenttia pääepäillyistä oli syntynyt ulkomailla, mutta saanut Suomen kansalaisuuden tai kaksoiskansalaisuuden. Saman verran tekijöinä oli ulkomaan kansalaisia. Lyhyt- tai väliaikaisesti maassa oleskelevat ulkomaalaiset vastasivat noin prosentista henkirikoksista.

Turvapaikanhakija syyllistyi henkirikokseen Suomessa vuosina 2003–14 vain kolmesti. Rikokset tapahtuivat vuosina 2005, 2006 ja 2013.

– Lisäksi on yksi Britanniassa turvapaikanhakijan statuksella oleskellut, joka oli Suomessa käymässä ja surmasi täällä Suomessa turvapaikanhakijan statuksella oleskelleen puolisonsa, kertoo katsauksen tehnyt tutkija Martti Lehti.

Hän pitää määrää pienenä, kun sen suhteuttaa 12 vuoden tilastoon.

– Toki turvapaikanhakijoiden asumis- ja muut oleskeluolosuhteet ovat poikkeukselliset ja erittäin kontrolloidut. Jos määrä olisi kovin suuri, silloin systeemissä olisi jotain pahasti mätää.

Viime vuonna Suomessa surmasi kahdeksan maahanmuuttajaa

Lehti ei usko turvapaikanhakijoiden osuuden henkirikoksen tekijöistä lähiaikoina kasvavan.

– Eipä meillä vastaavissa laitosolosuhteissa juuri muutoinkaan henkirikoksia tehdä, joten en usko, että vastaanottokeskuksissa surmataan tulevaisuudessakaan.

Sen sijaan maassa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien osuus henkirikoksiin syyllistyvistä tulee Lehden mukaan todennäköisesti kasvamaan väestöosuuden kasvaessa.

Viime vuonna henkirikoksia teki Suomessa kaikkiaan kahdeksan maahanmuuttajataustaista miestä.

– Yhtä lukuunottamatta rikoksiin syyllistyneet olivat maassa vakituisesti asuvia, Lehti kertoo.

Hänen mukaansa tekijöistä neljä oli tullut Suomeen aikanaan turvapaikkaprosessin kautta ja kolme muun syyn vuoksi. Yksi oli ulkomailla asuva keikkatyöläinen.

Romanimiehet yliedustettuina tekijöissä ja uhreissa

Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten suhteellinen rikollisuustaso on sama kuin syntyperäisillä suomalaisilla eli noin 1,9 henkirikosta 100 000 asukasta kohti. Helsingissä osuus on tosin tätä suurempi.

– Viime vuosina Helsingissä maahanmuuttajien henkirikollisuuden taso on ollut neljänneksen korkeampi kuin muun väestön. Aika näyttää, syntyykö osasta tätä väestönosaa uusia riskiryhmiä ja miten ne vaikuttavat koko alueen rikollisuuteen, Lehti pohtii.

Suhteessa eniten henkirikoksia Suomen etnisistä ryhmistä tekevät romanit (20 rikosta 100 000 asukasta kohtaan), vietnamilaiset (6), albaanit (5) ja kurdit (4,7). Korkein henkirikoskuolleisuus on puolestaan suomalaisilla romanimiehillä ja Thaimaassa syntyneillä naisilla.

– Ehdottomasti suurin kysymys ihan ihmisoikeusnäkökulmastakin katsottuna on kantaväestön romanimiesten järkyttävän korkea henkirikoskuolleisuuden ja henkirikollisuuden taso. Romanimiesten ja muiden suomenkielisten miesten henkirikoskuolleisuuden suhteellinen tasoero on jo pitkään ollut suurempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa afroamerikkalaisten ja valkoihoisten, Lehti toteaa.