Helsingin Uutiset: Riittääkö 5 miljardia euroa? Turvapaikkakriisi maksaa Suomelle ja Ruotsille jo yhtä paljon kuin YK:n pakolaisbudjetti

Helsingin Uutiset: Riittääkö 5 miljardia euroa? Turvapaikkakriisi maksaa Suomelle ja Ruotsille jo yhtä paljon kuin YK:n pakolaisbudjetti 13.2.2016

Pohjolassa on suurta epävarmuutta siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita tänä vuonna saapuu.

Suomi varautuu käyttämään turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja kotouttamiseen tänä vuonna noin 590 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuosina.

Lisäys johtuu viime vuonna Suomeen tulleesta poikkeuksellisen suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä.

Suomeen saapui viime vuonna noin 32 500 turvapaikanhakijanhakijaa, joiden kotouttaminen ja sijoittaminen kuntiin alkaa todenteolla tänä keväänä.

Suomi ei ole tehnyt vielä arviota siitä, kuinka suureksi turvapaikkakriisin kokonaiskulut lähivuosina nousevat.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että arvio tehdään osana vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmaa. Keväällä valmisteltava suunnitelma annetaan eduskunnalle huhtikuun alkupuolella.

Nykyarvio kustannusten kasvusta perustuu siihen, että Suomeen saapuisi tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa.

Ruotsissa humanitaarisen maahanmuuton kuluja on arvioitu myös pitkällä aikavälillä Ruotsin maahanmuuttoviraston helmikuun alussa päivittämässä raportissa.

Ruotsalaisarvion mukaan kulut voivat nousta vuosina 2016–2020 jopa 43 miljardiin euroon, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä jää korkealle 140 000 tulijan vuositasolle.

Maltillisen arvion mukaan kokonaiskulut olisivat 34 miljardia euroa. Tässä arviossa oletetaan, että Ruotsiin saapuisi 100 000 turvapaikanhakijaa vuodessa.

Viime vuonna Ruotsiin tuli noin 160 000 turvapaikanhakijaa, ja kasvun vuoksi myös Ruotsissa on jouduttu nostamaan kustannusarvioita.

Vuoden 2016 kuluiksi Ruotsin Migrationvärket arvioi 41 miljardia kruunua eli vajaat 4,4 miljardia euroa vuodessa.

Turvapaikkakriisin yhteiskunnallisten kulujen mittaluokkaa kuvastaa se, että YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n budjettiesitys tälle vuodelle on noin 5,5 miljardia dollaria eli vajaat 5 miljardia euroa.

Se tarkoittaa, että Suomi ja Ruotsi yhdessä maksavat turvapaikanhakijoista syntyviä kuluja jo yhtä paljon kuin YK-maat vievät yhteensä apua maailman kriiseihin.

Viidellä miljardilla eurolla UNHCR yrittää tuoda apua pakolaisille maailman kriisipesäkkeissä. Pakolaisten määrän on arvioitu olevan jo 60 miljoonaa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottomaissa kustannusten haarukointia vaikeuttavat nyt poikkeuksellisen monet seikat.

Yhtäältä EU yrittää saada ulkorajavalvontansa toimimaan, ja neuvotteluja käydään unionilta rahaa vaativan Turkin kanssa.

Toisaalta eri EU-jäsenmaiden käyttöön ottamat kansalliset rajoitteet, kuten sisärajatarkastukset, heijastuvat myös Ruotsiin ja Suomeen.

UNHCR on arvioinut, että Eurooppaan saapuu tänä vuonna ainakin miljoona turvapaikanhakijaa. Nopeasti muuttuvat tilanteet Lähi-idässä voivat romuttaa arvion.

Suomessa seurataan puolestaan herkeämättä, miten Venäjä toimii itärajalla, jonka suurin osa turvapaikanhakijoista on alkuvuonna tullut.

Osa maahanmuuttotutkijoista on sanonut, että Eurooppaan saattaa tulla tänä vuonna jopa 3 miljoonaa ihmistä.

– Kukaan ei tiedä, miten tilanne tulee kehittymään, mutta on melko todennäköistä, että turvapaikanhakijoiden määrä tulee pysymään korkealla tasolla ja jopa kasvaa tulevina vuosina Euroopassa, sanoi ylitarkastaja Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkostosta viime syksynä.

Myös Suomessa turvapaikkakriisin kustannuksiksi on esitetty paljon suurempia lukuja kuin lisätalousarvion mainitsemat 590 miljoonaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen sanoi äskettäin Ylelle, että Suomessa pitää varautua noin 1,5 miljardin euron vuosikuluihin.

Suurten epävarmuuksien takia viranomaiset puhuvat nyt mieluummin erilaisista tulevaisuusskenaarioista kuin ennusteista.

– [Näitä lukuja] voi juuri ja juuri pitää arvioina, sanoi Ruotsin Maahanmuuttoviraston johtaja Anders Danielsson viitaten ruotsalaisten tekemään kolmeen erilaiseen tulevaisuuskuvaan.