Yle: Helsingin uudenvuoden ahdisteluista yksikään tutkinta ei ole edennyt 24.2.2016
Helsingin keskustassa uudenvuodenaattona väitetyiksi tapahtuneiden joukkoahdistelujen tutkinta on käytännössä keskeytetty. Vain yhtä tapausta tutkitaan vielä. Epäiltyjä tai uhreja ei ole saatu kiinni eikä tapauksia siten varmistettua.
Helsingin poliisi kertoo saaneensa noin 16 ilmoitusta Senaatintorilla ja sen ympäristössä uutenavuotena tapahtuneista seksuaalirikoksista.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Teija Koskenmäki-Karaharjun mukaan 2–3 ilmoituksessa puhuttiin joukkoahdistelusta, muissa epäillyksi on kerrottu yksi henkilö.
Suurin osa ilmoituksista kirjattiin seksuaalisina ahdisteluina, mutta tutkinnan edetessä osassa rikosnimike on muuttunut. Raiskausrikoksia on Senaatintorin alueelta tutkinnassa yksi: raiskauksen yritys.
Tutkinnat on nyt keskeytetty tuota yhtä raiskauksen yritystä lukuun ottamatta.
Syy on se, että suurimmassa osassa asianomistaja on ilmoittanut, ettei hänellä ole vaatimuksia.
– Noin puolessa tapauksista on käynyt näin, jolloin tutkinta on päätetty. Valtaosassa jutuista epäilty on jäänyt tuntemattomaksi, tutkinnanjohtaja Koskenmäki-Karaharju vahvistaa.
Joissakin tapauksissa epäilty on tullut tietoon, mutta asianomistaja eli mahdollinen uhri ei.
Seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos, eli sitä ei voida tutkia ellei ahdistelun kohde pyydä tutkintaa.
Vain yksi juttu saattaa edetä syyttäjälle
Ainoa edelleen aktiivinen tutkinta on raiskauksen yritys, mutta siinäkään asianomistajaa ei ole saatu kiinni. Poliisi yritti saada uhrin henkilöllisyyttä selville tiedotteella, tuloksetta.
Helsingin poliisi harkitsee nyt syyttäjän kanssa, pystyykö juttua viemään syyteharkintaan ilman asianomistajaa.
– On valitettavaa, jos asianomistajien kantaa ei pystytä kuulemaan. Jos tiedot perustuvat vain epäillyn tai sivustakatsojien kertomukseen, ei voida varmistaa, onko tilanne oikeasti ollut näin, Koskenmäki-Karaharju sanoo.
Jäävätkö tapaukset mysteereiksi?
Vaikka tapahtumapaikalta kantautui viestiä naisten piirittämisistä, lopulta on mahdotonta sanoa, kuinka monta joukkoahdistelua oikeasti tapahtui ja olivatko tekijät turvapaikanhakijoita vai eivät.
– Jos ainoa tuntomerkki on ulkomaalaistaustainen, tuntomerkit voivat sopia myös Suomessa asuvaan tai muuten ulkomaalaisen näköiseen henkilöön. Emme voi missään nimessä sanoa, että kyseessä olisi juuri turvapaikanhakija, toteaa Teija Koskenmäki-Karaharju Helsingin poliisista.
Tapaukset voivat käytännössä jäädä ikuisesti mysteereiksi.
Uudenvuoden tapahtumista syntyi iso kohu, koska keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisin tiedottaminen oli osin ristiriitaista. Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki ehti verrata Helsingin tapahtumia Kölnin uudenvuoden tapahtumiin. Koskimäen mukaan ilmi tulleissa suunnitelmissa oli "samankaltaisia piirteitä" kuin Kölnin joukkoahdisteluissa, mutta KRP:n mukaan ainakaan heidän tietoonsa ei ollut tulllut tällaista.
Kölnin tutkinta on edelleen kesken, mutta valtaosan epäillyistä on kerrottu olleen Pohjois-Afrikasta.