HS: Tutkijat tyrmäävät: Maahanmuuttajat eivät ratkaise Suomen huoltosuhteen ongelmaa

Helsingin Sanomat: Tutkijat tyrmäävät: Maahanmuuttajat eivät ratkaise Suomen huoltosuhteen ongelmaa 25.2.2016

Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Lääkkeeksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä. ”Tutkimukset eivät osoita, että tällä voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo professori Pekka Martikainen.

Suomella on ongelma. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Työssä käyviä suomalaisia on siis yhä vähemmän suhteessa työvoiman ulkopuolisiin, kun suuret ikäluokat lähivuosina jäävät rytinällä eläkkeelle.

Huoltosuhteen parantamiseksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä, jotta tekijöitä riittäisi esimerkiksi hoiva-alalle.

Olisiko maahanmuuttajista siis Suomen väestön ikääntymisongelman ratkaisijoiksi? Tuskinpa, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

”Väestötieteelliset tutkimukset eivät osoita, että maahanmuutolla voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo väestötieteen professori Pekka Martikainen Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta.

Edes suurten maahanmuuttovirtojen maissa tulijat eivät ole ratkaisevasti vaikuttaneet huoltosuhteeseen. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen hapertuminen johtuvat ennen kaikkea siitä, että perheisiin syntyy yhä vähemmän lapsia ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, Martikainen korostaa.

Väestötieteilijä Martikainen lohduttaa, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa ikääntyminen on suurempi murhe. Näissä maissa syntyvien lasten määrä naista kohden on pitkään ollut olennaisesti pienempi kuin Suomessa.

Kun Suomessa syntyy 60 000 lasta vuodessa, pitkän ajan kuluessa maahanmuuttajat muuttavat Suomea monikulttuurisemmaksi.

Jos väestö halutaan pitää nykyisessä koossa, maahantulo on myös välttämätöntä. Suomen 1,8 lapsen hedelmällisyysluku johtaisi väestömäärän laskuun.

Huoltosuhteen heikkenemisestä koituvaa kestävyysvajetta pähkäilee myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus parhaillaan.

Itä-Suomen yliopiston sosiologian ja hyvinvoinnin professorin Juho Saaren mielestä työllisyysasteen nostaminen ratkaisee – ei yksittäisten ihmisten palkkataso, josta parhaillaan neuvotellaan.

”Ratkaisu olisi työurien pidentäminen alkupäästä, pitkäaikaistyöttömien välityömarkkinoiden parantaminen sekä irtisanomisen ehtojen uudistaminen.”

Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisehtojen uudistaminen taas auttaisi Saaren mukaan siihen, ettei niin moni joutuisi pitkäaikaistyöttömyyden putkeen.

Kohenisiko tilanne, jos Suomeen houkuteltaisiin miljoona koulutettua maahanmuuttajaa esimerkiksi Syyriasta?

Työperäistä maahanmuuttoa eri maissa tutkineen apulaisprofessori Lena Näreen vastaus on torjuva: äkkirysähdys tulisi Suomelle kalliiksi.

Näin siksi, että töihin tulevat maahanmuuttajat perustavat perheitä, sairastuvat ja ikääntyvät siinä missä muutkin. He tarvitsevat kouluja, päivähoitoa ja terveyspalveluita.

Maahanmuutossa täytyykin huomioida yhteiskunnan laajemmat rakenteet, Näre korostaa.

Esimerkkinä hän mainitsee hallituksen linjauksen laittaa EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut. Moni maahanmuuttaja on Suomessa opiskelijaviisumin turvin, koska sen saa helpommin kuin työluvan.

”Veikkaan, että päätös lukukausimaksuista tyrehdyttää opiskelijoiden tulon. Samalla se vaikeuttaa aamulehtijakelun ja siivoustyön työvoiman saatavuutta.”

Näitä töitä ovat tehneet monet opiskelijaviisumilla EU:n ulkopuolelta tulleet opiskelijat, jotka saavat työskennellä 25 tuntia viikossa.

Näre muistuttaa, että Suomen mahdollisuudet saada korkeasti koulutettua työvoimaa ovat niukat. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada pisteyttävät töihin haluavat ulkomaalaiset ja valitsevat sitten sopivimmat englantia puhuvat maahanmuuttajiksi.

Suomen tilannetta ei voi mitenkään verrata näihin maihin, tyrmää tutkija Näre.

”Ei meillä ole hirveästi työperäisiä maahanmuuttajia. Suomi ei ole niin vetovoimainen.”

Suomeen työn perässä saapuvat maahanmuuttajat ovat suurelta osin Venäjältä tai Baltian maista, eivätkä he yleensä osaa suomea tai välttämättä edes englantia.

”Missä ovat valmiiksi suomenkieliset, korkeasti koulutetut maahantulijat?” Näre kysyy.

Sellaisia ei ole.

Väestörakenteen tervehdyttämiseen ei ole helppoja lääkkeitä.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch muistuttaa, että eliniän nouseminen on hyvä asia. Hän ei halua patistaa kansaa lapsentekotalkoisiin.

”Se on vanhanaikainen ja naiivi ajattelutapa.”

Sen sijaan pitäisi keskittyä ei-toivotun lapsettomuuden syihin, ja siihen, miksi perheet eivät enää halua enempää kuin kaksi lasta. ”Tiedetään, että lasten hankinta liittyy vahvasti tulotasoon. Lapsettomuus lisääntyy ja suurperheiden osuus pienenee nyt eniten pienituloisilla.”

Rotkirchin mukaan varmemmat tulevaisuudennäkymät kasvattaisivat syntyvyyttä.

”10 000 pakolaista on suhteellisesti vähän”

Jotta suomalaista maahanmuuttokeskustelua voi ymmärtää, kannattaa palata vuoteen 1995. Näin kehottaa Suomen maahanmuuttotilanteen tarkasti tunteva Päivi Nerg.

Sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012 toiminut Nerg kertaa kehitystä, jonka aikana Suomi on pikku hiljaa muuttunut ja muuttumassa monikulttuuriseksi.

Ensimmäinen havainto on Nergin mukaan se, että ulkomaalaisten tulo on tapahtunut hitaasti.

Suomeen on tullut vuodesta 1995 lähtien yhteensä 300 000 ulkomaalaista. He ovat asettuneet enimmäkseen pääkaupunkiseudulle, jonka asukkaista 14–15 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Muualla Suomessa ulkomaalaisia ei juuri ole Etelä-Suomen rannikkoalueita, Turkua ja joitakin opiskelukaupunkeja lukuun ottamatta.

Vuonna 2014 Suomeen tuli 3 400 turvapaikanhakijaa, ja maassa oli vain 20 vastaanottokeskusta, Nerg muistuttaa.

Samaan aikaan Ruotsiin tuli jo 80 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Sitten alkoi tapahtua.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä nousi Ruotsissa 160 000:een, ja Suomeenkin tuli 32 000 turvapaikan hakijaa, lähinnä irakilaisia ja afgaaneja.

Nyt vastaanottokeskuksia on jo 144, ja alaikäisille 50.

Nergin arvion mukaan nykyisistä turvapaikanhakijoista noin 10 000 saa turvapaikan Suomesta. ”Sehän on ’peanuts’ tässä 300 000:n kokonaisuudessa”, Nerg suhteuttaa.

Samaan hengenvetoon hän sanoo ymmärtävänsä voimakasta reagointia esimerkiksi viidentuhannen asukkaan kunnissa, joihin on yhtäkkiä saapunut 600 irakilaista.

”Nyt vasta monelle on valjennut, että olemme osa EU:n sääntelyä. On tajuttu, että emme voi itse päättää kaikesta.”

Turvapaikanhakijoiden tulo tyrehtyi nopeasti sen jälkeen, kun Ruotsi otti marraskuussa käyttöön sisärajatarkastukset. ”Hyvä jos tulee yksi turvapaikanhakija päivässä Haaparannasta”, Nerg arvioi tämänhetkistä tilannetta.

Venäjältä Lappiin tulee sen sijaan noin 20–30 turvapaikanhakijaa päivässä.

Nerg haluaisi itse elää monikulttuurisessa Suomessa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että sellaista Suomea ei voi rakentaa mahtikäskyillä.

Mutta Nerg on toiveikas.

”Kaikki hyvät kokemukset ovat lähteneet normaalista kahden ihmisen kanssakäymisestä. Ihmisten välinen kontakti on se, joka on avannut reittejä yhteiseen tekemiseen. Niin musiikissa, jalkapallossa kuin hiihdossakin.”

Syksyn pakolaiset mahtuisivat jalkapallokatsomoon

Suomeen tulee vuosittain erilaisilla oleskeluluvilla ja EU-oleskeluoikeuksien rekisteröinneillä noin 30 000 maahanmuuttajaa, joista noin 2 000 on pakolaisia.

Viime vuonna turvapaikkahakemusten määrä nousi 32 648:een. Viranomaisarvion mukaan noin 10 000 heistä saa jäädä Suomeen.

Maahan tulevien määrä noussee 38 000:een. Lisäys vastaa isohkon jalkapallo-ottelun yleisömäärää. Esimerkiksi Töölön jalkapallostadionille mahtuu 10 300 katsojaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman arvioi, että viime vuoden lopun turvapaikanhakijaryntäyksen seurauksena tulijoiden määrä nousee vuodessa 25–30 prosenttia. Se on Stenmanin mielestä vielä hyvin hallittava määrä.

Suomen kärjistynyt keskusteluilmapiiri johtuu Stenmanin arvion mukaan paljolti siitä, että puheet ovat keskittyneet lähinnä turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Samalla kokonaiskuva uhkaa hämärtyä.

”Nyt olisi tärkeää löytää yksimielisyys siitä, että Suomeen jäävät saavat hyvät edellytykset kotoutua.”

Stenman muistuttaa, että Suomen kestävyysvajetta ratkottaessa vanhojen ihmisten ja työssä käyvien välinen huoltosuhde paranee vain siinä tapauksessa, että nuoret maahanmuuttajat pääsevät työmarkkinoille.

”Mutta huoltosuhde ei korjaannu lähimainkaan näillä maahanmuuttomäärillä.”

Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa julkaisema ulkomaalaisten työ- ja hyvinvointitutkimus kertoo, että moni maahanmuuttaja on ollut työsuhteessa, vaikka vakituisia töitä ei olisikaan.

Tutkimuksen mukaan nuoret maahanmuuttajamiehet käyvät enemmän töissä kuin samanikäiset kantasuomalaiset miehet.

Myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien miesten tilanne paranee iän karttuessa, toisin kuin kantasuomalaisilla verrokeilla.

Stenman haluaisi nähdä Suomessa enemmän aidosti monikulttuurisia työyhteisöjä. Niiden myötä myös asenneilmapiiri voisi muuttua ja samalla maahanmuuttajien pääsy työmarkkinoille helpottua.

”Nyt on paljon viitteitä suoranaisesta rasismista”, Stenman arvioi viime aikojen ilmapiirin muutosta.

”Syljetään naisten päälle ja huudellaan, lapsia uhkaillaan”, hän sanoo.