Yle: Somalialainen turvapaikanhakija: Meistä voisi olla hyötyä Suomen jalkapalloilulle

Yle: Somalialainen turvapaikanhakija: Meistä voisi olla hyötyä Suomen jalkapalloilulle 15.2.2016

Kajaanilaiset urheiluseurat järjestävät turvapaikanhakijoille mahdollisuuden kokeilla eri urheilulajeja. Kuukauden aikana on mahdollista kokeilla koripalloa, nyrkkeilyä, yleisurheilua ja voimanostoa – sekä jalkapalloa, joka on ennakoidusti suosituin laji.

Kajaanin pallohallissa on kylmä. Helmikuussa on onneksi menossa lauha jakso, kun hallin ovelta kurkistaa sisään outoa kieltä puhuva joukko. Alkaa jalkapallopelikamppeiden vaihto, eikä kaikilla ole muuta päälle pantavaa kuin shortsit ja lyhythihainen paita.

– Yksi ongelma on se, ettei kaikilla ole sopivia pelikamppeita, sanoo jalkapalloseura Kajaanin Hakan puheenjohtaja Jarmo Anttonen.

Kello on kaksitoista, ja lajiesittelyn pitäisi alkaa. Paikalla on puolenkymmentä uskaliasta, mutta järjestäjiä ei huoleta.

– Se akateeminen vartti on puolen tunnin mittainen, sellainen kokemus minulla on. Yksi ensimmäisistä asioista on opettaa täsmällisyyttä, sanoo Anttonen.

Jalkapallo on yksi kajaanilaisten urheiluseurojen järjestämistä lajikokeiluista vastaanottokeskusten asiakkaille. Muita lajeja ovat koripallo, nyrkkeily, yleisurheilu ja voimanosto. Kokeilu järjestetään opetusministeriön tuella, joka myönsi lokakuussa lisärahoitusta vastaanottokeskusten liikunnan järjestämiseen.

Kainuun Liikunnan seurakehittäjä ja maahanmuuttohankkeen koordinaattori Tuomas Karjalainen pitää Kajaaniin saatua 15 000 euron tukea pienenä. Osallistujamäärä on ollut aika pieni, mutta Karjalaisen mukaan nousua on odotettavissa.

– Ei tällä ihmeitä tehdä. Mutta kokemukset ovat olleet ihan mukavia, sellaiset puolenkymmentä on ollut joka lajissa ja innostus on niillä kova, ketkä ovat olleet mukana. He kertovat, että ensi viikolla tuovat mukanaan lisää porukkaa.

Jalkapallon kieli on yhteinen

Pallohallin ovesta tulee lisää porukkaa. Pian kentällä on toistakymmentä pelaajaa, ja pieneksi rajattu kenttä alkaa käydä ahtaaksi. Samalla alun varovainen peli saa vauhtia ja puheensorina käy kovaäänisemmäksi.

Kokeilun tavoitteena on paitsi liikuttaa vastaanottokeskuksen väkeä, myös kotouttaa heitä. Muutaman viikon kuluttua on välitilinpäätöksen aika, sanoo Tuomas Karjalainen.

– Näen, että liikunta on yksi parhaista kotouttamisen välineistä. Hankkeen tarkoitus on, että integroimme näitä kavereita siihen perusseuratoimintaan, jota Kajaanissa toteutetaan.

Jalkapalloilu on maailman suurin urheilulaji ja sitä pelataan kaikkialla. Sen huomaa myös turvapaikanhakijoiden otteista. Kieliä on monia, eikä englanti suju kuin muutamilta. Kajaanin Hakan puheenjohtaja Jarmo Anttonen pukee näkymän sanoiksi.

– Hyvin monelle yhteinen kieli on jalkapallo, tuossakin porukassa vain yksi tai kaksi taitaa englannin kielen. Loput puhuvat kieleksi jalkapalloa, hyvin he näyttävätkin keskustelevan tuolla pallon kanssa.

Hakan joukkueeseen on muutama turvapaikanhakija löytänyt tiensä omatoimisesti. Kun mukaan pääsee syksyllä, eikä kesken kilpailukauden, on oppiminen joukkueen tavoille helpompaa, sanoo Anttonen.

– He ovat päässet helpommin mukaan toimintaan ja harjoitusrytmiin. Samalla on ollut ilo nähdä, ettei sitä englannin kieltä etsitä, vaan koetetaan suomella päästä pikkuhiljaa eteenpäin, joka on tähän kotouttamiseen tärkeää.

Awil on onnellinen, kun saa pelata

Pallohallissa on pelikenttää suurennettu jo kahteen kertaan. Kentällä pyörii parikymmentä pelaajaa. Pelaajat sommittelevat joukkueita uusiksi, jotta niistä tulisi taidoiltaan tasaisempia.

Tauon aikana Somaliasta tullut Awil Muhiyedin Ahmed kertoo olevansa kylmissään, mutta onnellinen ainakin tänään.

– Olen ollut täällä viisi ja puoli kuukautta, ja tämä on ensimmäinen kerta kun pääsen pelaamaan jalkapalloa. Tällaiset päivät ovat parempia kuin muut, jalkapallon takia.

Awil kertoo tavanneensa Kajaanissa valmentajia ja asiantuntijoita, ja haluavansa pelata jalkapalloa Euroopassa. Hän arvioi myös, että ylipäänsä somalialaisista voisi olla hyötyä suomalaiselle jalkapalloilulle.

– Siellä useimmat pelaavat jalkapalloa, ja jos heille selitettäisiin (eurooppalaista) pelitapaa, kuinka sitä pelataan, heistä voisi olla hyötyä suomalaisille joukkueille ja jopa maajoukkueelle, sanoo Awil ja painaa villapipon syvemmälle päähänsä samalla kun juoksee takaisin kentälle.

Kainuun Liikunnan Tuomas Karjalainen hymyilee kysyttäessä, että onko projektissa samalla tutkailtu turvapaikanhakijoiden taitotasoa.

– Toki kotouttaminen liikunnan avulla on se tärkein, mutta eihän se haittaa, jos meille uusia Shefki Kuqeja vaikka näistä pojista tulisi.