HS: Supon päällikkö huolissaan iskuista vastaanottokeskuksiin – ”Katupartiot voivat heikentää turvallisuutta”

Helsingin Sanomat: Supon päällikkö huolissaan iskuista vastaanottokeskuksiin – ”Katupartiot voivat heikentää turvallisuutta” 13.2.2016

Rasismin lisääntymisestä huolestunut Antti Pelttari kaipaa terveen järjen käyttöä ja loppua vihapuheelle.

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mielestä kansalaisten katupartioista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Suomessa on viranomaisten tehtävä ylläpitää turvallisuutta. Tällaiset partiot eivät välttämättä paranna turvallisuutta, vaan saattavat heikentää sitä”, Pelttari sanoo.

Pelttarin mukaan ryhmät ovat olleet pieniä, eikä niistä ole toistaiseksi ollut uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Supo kuitenkin seuraa ryhmiä, sillä joillain viime aikoina julkisuudessa olleiden ryhmien jäsenistä on selviä kytköksiä uusnatseihin.

Pelttari on huolissaan myös vihapuheen ja rasismin lisääntymisestä.

”On kiistatonta, että keskustelu on koventunut ja äärimielipiteet ja vihapuhe ovat merkittävästi lisääntyneet. Sosiaalinen media vielä voimistaa ilmiötä. Myös näkyvää ulkomaalaisvastaisuutta on voimakkaammin.”

Pelttari peräänkuuluttaakin tolkkua ja terveen järjen käyttöä. Erityisen huolestuttavana ilmiönä hän pitää vastaanottokeskuksiin tehtyjä iskuja. ”Se on vakavaa rikollisuutta ja siihen pitää puuttua. Ilmiö on voimakkaampi Saksassa ja Ruotsissa, mutta ikävä kyllä läsnä myös meillä.”

Pelttari huomauttaa, että Suomi on täysin uudenlaisessa tilanteessa nopean maahanmuuton edessä. Kokonaistilannetta vaikeuttaa myös huono taloudellinen tilanne.

”On monta vaikeaa asiaa samaan aikaan ja muutos on nopea ja näkyvä. Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä on aiemmin ollut suuri vain suurissa kaupungeissa, mutta nyt vastaanottokeskuksia on myös pienillä paikkakunnilla.”

Pelttarin mielestä viranomaiset ovat kuitenkin pystyneet vastaamaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen hyvin toimivan yhteistyön ansiosta.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä vaikuttaa myös Supon toimialaan, sillä osalla tulijoista on yhteyksiä aseellisiin ryhmiin ja terroristijärjestöihin lähtömaissaan. Supon tehtävänä on määrittää, onko heistä uhkaa Suomen turvallisuudelle.

Pelttari huomauttaa kuitenkin, että ongelma koskee vain pientä joukkoa turvapaikanhakijoista. ”Valtaosa on lähtenyt nimenomaan äärijärjestöjä pakoon”, hän sanoo.

Pelttari muistuttaa myös, etteivät kaikki terrorismintorjunnan kohdehenkilöt ole turvapaikanhakijoita.

Pelttari arvelee, että terrorismitutkinnat lisääntyvät tulevaisuudessa. ”Ensimmäinen terrorismitutkinta alkoi vuonna 2011. Nyt määrä on selvästi kasvanut, ja on varmasti edelleen kasvamaan päin.”

Supo haluaisi myös uusia työkaluja tiedustelun tehostamiseksi. Erityisen tärkeänä Pelttari pitää valmisteilla olevaa tiedustelulain uudistusta, joka toisi Supolle mahdollisuuden verkkovalvontaan.

”Viranomaisilta puuttuu työkalu. Se ei ole taikasauva, joka ratkaisee kaikki Suomen turvallisuusongelmat, mutta kaikilla muilla viranomaisilla samantyyppisissä maissa on mahdollisuus verkkovalvontaan.”

Terrorismintorjunnan lisäksi verkkovalvontaa tarvittaisiin Pelttarin mukaan vakoilun torjuntaan. Valvonnan käytöstä ja kohdentamisesta voisi hänen mielestään päättää riippumaton elin tiedusteluviranomaisten esityksestä.

”Riippumaton elin arvioisi lainsäädännön pohjalta, ovatko viranomaisten pyynnöt oikeutettuja.”

Verkkovalvontaa on arvosteltu, koska se kaventaa kansalaisten yksityisyyden suojaa.

Pelttarin mielestä kansallisen turvallisuuden ja yksityisyyden suojan välille on kuitenkin mahdollista löytää järkevä tasapaino.

”Tasapaino on löydetty monissa Euroopan maissa ja se on löydettävissä myös Suomessa.”

Hän huomauttaa, että Ruotsin viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä estämään kaksi terrori-iskua verkkovalvonnan ansiosta ja Ranska viime vuoden aikana tiedustelun avulla yksitoista iskua.

Verkkovalvonnan lisäksi Supolle kaavaillaan oikeutta ulkomaantiedusteluun. Nyt Suomi on yksi harvoja maita, joiden lainsäädäntö ei sitä mahdollista.

Ulkomailla tehtävä henkilötiedustelu helpottaisi Pelttarin mukaan yhdysmiesten työtä ja antaisi heille uusia keinoja hankkia tietoa.