MTV: Professorit kritisoivat maahanmuuttoraporttia: "Huolestuttavaa, jos tätä käytetään päätöksenteon tukena"

MTV: Professorit kritisoivat maahanmuuttoraporttia: "Huolestuttavaa, jos tätä käytetään päätöksenteon tukena" 26.2.2016
Helsingin Sanomat: Hallituksen pikatutkimusten laatu joutui kyseenalaiseksi – valtioneuvoston kanslia arvostelee maahanmuutto­raporttia

Huomenta Suomen keskustelussa ruodittiin paljon kritiikkiä herättänyttä Poliisiammattikorkeakoulun maahanmuuttoselvitystä. Selvistystä kritisoineiden asiantuntijoiden mielestä on huolestuttavaa, jos selvitystä käytetään poliittisen päätöksenteon tukena.

Poliisiammattikorkeakoulun Maahanmuutto ja turvallisuus -raporttia on kritisoitu laajasti. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Leena Näre ei kutsuisi raporttia edes tutkimukseksi.

– Raportti vaikuttaa kollaasimaiselta kokoelmalta ranskalaisia viivoja, tilastoja ja kuvioita, joista on vaikea saada selvyyttä, Näre kommentoi lähetyksessä.

Professorit näkivät ennen kaikkea ongelmaksi sen, että raportissa ei ole harjoitettu riittävää lähdekritiikkiä. Mielipiteitä esitetään siinä saman arvoisena tietona kuin tutkittua tilastotietoa.

Helsingin yliopiston professori Markus Jäntti kuitenkin korosti, että raportin tekijöiden ei epäillä syyllistyneen tutkimusvilppiin. Hän näkee erityiseksi ongelmaksi selvityksen laajuuden.

– Tutkimuksen tehtävänä on erottaa erityyppiset asiat ja väitteet toisistaan. Minusta on huolestuttavaa, jos tätä raporttia käytetään poliittisen päätöksenteon tukena, sillä sieltä voi saada tukea melkein mille tahansa näkemykselle, Jäntti sanoi.

____________________________________________

Helsingin Sanomat: Hallituksen pikatutkimusten laatu joutui kyseenalaiseksi – valtioneuvoston kanslia arvostelee maahanmuutto­raporttia

Syntyykö hallituksen mittatilaustyönä teettämillä tutkimuksilla sutta ja sekundaa – vai tuleeko dosenteilta laadukasta tietoa päätöksenteon pohjaksi?

Tästä on kyse tuoreimmassa tutkimuskohussa, joka koskee viime viikolla julkistettua poliisiammattikorkeakoulun tutkimusta maahanmuuton uhista.

Kohu on hallitukselle varsin kiusallinen, sillä nyt alkavat tulla julki ensimmäiset tutkimukset ja selvitykset, jotka ovat perua tutkimustoiminnan uusista linjanvedoista vuodelta 2014.

Maahanmuuttoraportti kuuluu tähän joukkoon. Kolmen Helsingin yliopiston tutkijan mielestä ainakin tämä selvitys on sekundaa, eikä hallituksen pitäisi missään nimessä perustaa päätöksentekoaan sen johtopäätöksiin. Tutkijat arvioivat keskiviikkona Image-lehdessä, että raportti ei täytä pätevän tutkimuksen vaatimuksia muun muassa kehnon lähdekritiikkinsä takia.

Edellinen kuuden puolueen kokoomusvetoinen hallitus oli tyytymätön valtion tutkimuslaitoksiin, joten se leikkasi niiden rahoitusta ja siirsi niiltä rahaa täsmätutkimukseen. Tavoitteena oli tutkia ”yhteiskunnallisesti merkittäviä” ongelmia ja saada nopeasti tietoa päätösten pohjaksi.

”Yhteiskunnallisesti merkittävä” on poliittinen valinta. Ministeriöt keräävät aiheet, mutta hallitus päättää painotukset.

Täsmätutkimuksen suuremman potin eli noin 50 miljoonaa euroa jakaa Suomen Akatemiassa toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Pienempi potti eli 10 miljoonaa on sen sijaan varattu valtioneuvoston omaan käyttöön.

Maahanmuuttoraportista noussut keskustelu osoittaa, että 10 miljoonalla teetettyjen pikaselvitysten ja -tutkimusten laatuvaatimukset ovat jääneet epäselviksi.

Alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta sanoo, että nopeissakin selvityksissä pitää noudattaa hyvän tieteellisen käytännön mukaisia kriteereitä. Lähteet tulee kuvata laajasti ja johtopäätökset perustella.

Sen sijaan Helsingin yliopiston tutkijoiden kaipaamaa vertaisarviointia eli ulkopuolisen asiantuntijan arviota ei Lankisen mukaan pikatutkimuksissa vaadita.

Lankisen mukaan valtioneuvoston täytynee jatkossa rahanjaon yhteydessä korostaa tieteellisiä laatuvaatimuksia.

Poliisiammattikorkeakoulun raportti on Lankisen mukaan ”epäyhtenäinen”.

”Se on ansiokas kooste, mutta siellä on lukuja ja osuuksia, jotka kaipaisivat selkeämpiä viitteitä ja lähteitä. Se ei kaikilta osin ole korkeatasoinen”, Lankinen sanoo.

Maahanmuuttoselvityksen tilasi edellinen hallitus loppuvuodesta 2014. Kolme poliisiammattikorkeakoulun tutkijaa laati selvitystä puolitoista vuotta ja käytti apunaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä Tilastokeskusta.

Raportin saama määräraha, 200 000 euroa, ei ole poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin tähänastisiin ja tuleviin nopean toiminnan selvityksiin.

Tänä vuonna liikkeelle lähtevät tutkimushankkeet vaihtelevat määrärahoiltaan 50 000 eurosta 300 000 euroon. Poikkeuksena on yksi miljoona euroa maksava hanke, jossa halutaan selvitys, miten Suomi voi saavuttaa EU:n energia- ja ilmastopaketin tavoitteet.

Rahanjako on korostetun avointa, sillä valtioneuvoston kanslia ei halua enää toista Himas-skandaalia.

Filosofi Pekka Himaselta tilattiin vuonna 2011 pääministeri Jyrki Kataisen (kok) vahvalla ohjauksella 700 000 euroa maksanut tulevaisuusselvitys. Selvitystä ei kilpailutettu, mikä johti oikeuskanslerin moitteisiin.

Juha Sipilän (kesk) hallitus hyväksyi tämänvuotisen tutkimus- ja selvityssuunnitelman joulukuussa.

Tänä vuonna hallitus haluaa nopeat vastaukset kaikkiaan 56 kysymykseen, joiden selvittelyyn on varattu yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman painotukset hallitsevat kysymyslistaa. Valtioneuvoston kanslia päättää lähiaikoina, ketkä saavat tutkimushankkeet tehdäkseen.

Valtio käyttää tutkimus- ja kehittämistoimintaan tänä vuonna noin 1 875 miljoonaa euroa, joten siinä vertailussa valtioneuvoston tutkimusrahat ovat pikkurahoja. Silti nekin ovat julkista rahaa, jonka käyttöä tutkijat seuraavat nyt tarkasti.