Itä-Savo: Maltillista enemmistöä vaaditaan ääneen turvapaikanhakijakeskustelussa

Itä-Savo: Maltillista enemmistöä vaaditaan ääneen turvapaikanhakijakeskustelussa 23.2.2016

Murha- ja raiskausfantasioita sekä läheisten uhkailua. Yhä useampi suomalainen työntekijä joutuu kohtaamaan vihapuhetta päivittäisessä arjessaan.

Suomen ilmapiiri on muuttunut huolestuttavalla tavalla erityisesti viimeisen vuoden aikana, sanoo Mikkelissä aiheesta luennoinut sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Uhkauksia sataa niin poliitikoille, toimittajille kuin kirkon ja järjestöjen työntekijöille.
— Tuntuu, että meillä on nyt ylitetty aika monta kynnystä. Suomalainen vahvuus on ollut lainkuuliaisuus, mutta tämä on muuttunut. Häpeän kynnystä ei enää ole, Mankkinen sanoo.

Keskustelu käy kuumimmillaan erityisesti turvapaikanhakijoihin liittyvissä asioissa. Mankkinen pitää tilannetta kummallisena: maassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että pakolaisstatuksen saavat ihmiset kotoutetaan Suomeen mahdollisimman hyvin.

Samaan aikaan osa suomalaisista viljelee aggressiivista kieltä turvapaikanhakijoita kohtaan solvaten heitä myös julkisilla paikoilla.
— Kotouttamiseen käytetään suuria summia rahaa. Samaan aikaan vihapuhe ja ihmisten julkinen nöyryyttäminen tekevät kotouttamistyön ihan tyhjäksi. Tilanne on eriskummallinen.

Vihapuhe ja ihmisten uhkailu ei ole Suomessa uusi ilmiö. Herra- ja eliittivihasta ovat saaneet menneinä vuosikymmeninä osansa erityisesti poliitikot.

Uutta on keskustelun leviäminen tiedotusvälineisiin ja sosiaaliseen mediaan.
— Ennen vihapuheesta ja -rikoksista kärsi pieni piiri ja heidän läheisensä. Nyt se on tullut kaikkien eteen. Meidän tulee muodostaa kanta kuinka toimimme tässä tilanteessa, jota pyörittää pieni vähemmistö, sisäministeriön ylitarkastaja Ari Evwaraye sanoo.

Evwaraye painottaa, että maahanmuuttopolitiikkaa saa kritisoida. Uhkailevat viestit ja polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin eivät hänen mukaan kuitenkaan johda mihinkään.

— Jos vastustaa hallituksen koulutuspolitiikkaa, eihän kukaan mene koulun pihalle kiusaamaan oppilaita. Arvostelu pitää osoittaa asianmukaisella tavalla oikealle kohteelle, eli poliittisille päättäjille. Uhkaamalla ja solvaamalla saavuttaa hyvin harvoin sitä mitä tavoittelee.

Tarja Manninen tarjoaa tulehtuneen tilanteen yhdeksi ratkaisuksi sitä, että maltilliset ihmiset ottaisivat yhä enemmän osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
— Maltillisella ja suurella enemmistöllä on eniten menetettävää. Kaikki voivat tehdä sen, etteivät he tue vastakkainasettelua ja sen kasvamista.

Radikalisoitumisen osalta Manninen kiinnittää huomiota kahtaalle: toisaalta harmaalla alueella toimiviin maahanmuuttokriittisiin tahoihin, ja toisaalta uskonnolla perusteltuun väkivaltaiseen ekstremismiin.
— Harmaalla alueella toimivissa ryhmissä on mukana laajalti erilaisia ihmisiä. Tämän tyyppistä toimintaa on viime aikoina syntynyt ja pidän sitä huolestuttavana.
— Suomessa on perinteisesti voinut lähettää lapsensa kouluun ilman, että tarvitsee pelätä joidenkin ryhmien värväävän nuoria johonkin toimintaan, hän lisää.

Mannisen mielestä ihmisten tulisi tehdä yhdessä töitä sen puolesta, että Suomi säilyy tulevaisuudessa turvallisena.
— Erilaisia mielipiteitä pitää voida esittää ilman, että tarvitsee pelätä netissä käynnistyvää vihakampanjaa tai väkivallalla uhkailua. Nämä asiat ovat arvokkaita, mutta ne huomataan vasta sitten, kun ne on menetetty.