Yle: Sisäministeriö: Suomeen saattaa tulla erilaisia turvapaikanhakijoita kuin Ruotsiin, kriteerit ovat samat 29.11.2016
Maahanmuuttovirasto on päivittämässä Irakia koskevaa turvallisuusarviotaan. Virasto on tehnyt arvion Suomen arviointikriteereistä verrattuna Ruotsiin, kertoi kansliapäällikkö Päivi Nerg Yle Radio 1:n Ykkösaamussa maanantaina.
Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden saamat päätökset ovat viime aikoina poikenneet meillä esimerkiksi Ruotsin tai EU:n yleisestä linjasta. Suomella näyttää tilastojen mukaan olleen tiukempi linja kuin muilla.
– Suomessa hakijaprofiili on erilainen kuin Ruotsissa. Se saattaa olla yksi selittävä tekijä, toteaa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Hänen mukaansa tarkempaa todistusaineistoa asiasta ei ole.
Maahanmuuttovirasto eli Migri on Nergin mukaan tehnyt tarkan arvion Suomen arviointikäytänteistä verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa on määritelty ne alueet, joihin ei voi turvapaikanhakijaa palauttaa. Suomessa on käytännössä tehty päätökset näiltä alueilta tuleville hakijoille samoin kriteerein.
Hallinto-oikeuden päätös muuttaa Migrin linjaa
Eräissä julkisuuteen nousseissa kielteisissä turvapaikkapäätöksissä Maahanmuuttovirasto on katsonut, että vaikka irakilainen turvapaikanhakija ei voi palata kotiseudulleen, hän voi siirtyä asumaan muualle Irakiin.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi hiljattain tällaisen päätöksen Mosulista paenneen sunnimuslimin osalta. Migri oli katsonut hänen voivan asettua asumaan Bagdadiin.
Hallinto-oikeuden päätös ei tullut Nergille yllätyksenä. Hän kertoo, että selkeää linjausta on odotettu Mosulin ja sunnien osalta. Nyt tämä linjaus saatiin, ja se tulee vaikuttamaan kaikkiin päätöksiin jatkossa.
– Sisäinen pako on kaikissa EU-maissa kategoria, jota koko ajan tarkennetaan, pohtii Nerg.
Sunneilla ei käytännössä pääsyä Bagdadiin
Nerg korostaa, että hallinto-oikeuden käsittelyssä nyt olevat päätökset on tehty jo alkuvuodesta 2016, jolloin Maahanmuuttovirasto teki päätökset senhetkisten tietojensa mukaan. Mosulissa tilanne alkoi pahentua vasta myöhemmin. Hallinto-oikeus puolestaan tekee oman päätöksensä tämänhetkisen maatiedon pohjalta.
Pohjois-Irakista vastikään palannut Ylen toimittaja Tom Kankkonen ihmettelee maa-arviointien päivittämisen viivettä. Norjan raporteissa tieto oli jo kesällä.
– Kesäkuussa 2016 tilanne paheni. Paikan päällä käyneiden mukaan Mosulista paenneet ovat hyvin epäsuosittuja Bagdadissa. Muutto ei ole mahdollista, ellei sinne ole olennaisia siteitä, ketään takaajaa. Epäillään, että Isis yrittää soluttaa väkeään sinne, kertoo Kankkonen.
Nergin mukaan Suomessakin Maahanmuuttovirasto muutti käytänteitä kesällä saman tien, kun selvisi, että maan sisäinen pako ei ole sunneille mahdollista. Tätä aiemmin kielteiset päätökset saaneet voivat hakea muutosta hallinto-oikeuden päätöksen kautta.
– Hallinto-oikeudesta tullee palautumaan ainakin muutamia satoja samantyyppisiä hakemuksia. Päätös oleskeluluvasta tehdään nopeasti, muutamien viikkojen sisällä, vakuuttaa Nerg.
Siinäkin tapauksessa, että henkilö on aiemmin saanut kielteisen päätöksen, ja lähtenyt maasta sen saatuaan, hän voi hakea uudelleen turvapaikkaa. Hakemus käsitellään uudemman arvioinnin perusteella.
Vastuu "äärimmäisen iso eettinen kysymys"
Joidenkin Suomesta Irakiin palanneiden turvapaikanhakijoiden kerrotaan kuolleen Irakissa. Millainen on Suomen viranomaisten vastuu turvapaikanhakijoiden saamista kielteisistä päätöksistä?
Nergin mukaan Suomesta Irakiin palanneet ovat tähän mennessä pääsääntöisesti lähteneet maasta vapaaehtoisesti, odottamatta päätöksen saamista.
– Se on ollut heidän henkilökohtainen päätöksensä. Emme halunneet heitä estää. Tämä on äärimmäisen iso eettinen kysymys ja iso haaste koko maailmassa, myöntää Nerg.
Jos pakkopalautuksia jatkossa tehdään, turvallisuusvastuun paikan päällä kantaa kukin maa kansalaisistaan. Turvapaikanhakutilanteessa Suomella on vastuu siitä, että ei palauteta hakijaa alueelle, jossa on todellinen turvallisuusvaara.
Maahanmuuttoviraston Irakia, Afganistania ja Somaliaa koskeva lähtömaaraportti on valmistumassa vuodenvaihteessa, ja tammikuussa virasto päivittää maita koskevia turvallisuusarvioitaan.