HS: Docventuresin startup-verkostossa jo tuhat turvapaikanhakijaa – ”He ovat yrittäjähenkisiä, koska eivät usko sosiaaliturvaan”

Helsingin Sanomat: Docventuresin startup-verkostossa jo tuhat turvapaikanhakijaa – ”He ovat yrittäjähenkisiä, koska eivät usko sosiaaliturvaan” 5.11.2016

Startup Refugees -verkostossa on mukana satoja yrityksiä ja tuhat turvapaikanhakijaa. Verkosto kannustaa ryhtymään kasvuyrittäjiksi jo ennen turvapaikkapäätöstä.

VIIME syksynä turvapaikanhakija Mustafa Abdulameerilla oli tylsää. Insinööriksi kouluttautunut, Irakin Bagdadissa lääkefirmaa pyörittänyt ja vapaaehtoistyötä tehnyt Abdulameer olisi halunnut oppia Suomessa uuden kotimaansa kieltä ja kotoutua.

Pari kuukautta Suomessa oltuaan Abdulameer huomasi Facebookissa ilmoituksen Startup Refugeesista, joka on Docventures-ohjelmasta tutun Riku Rantalan kumppaneineen perustama verkosto. Se tarjoaa turvapaikanhakijoille koulutusta, työpaikkoja ja mahdollisuuksia kokeilla omia yritysideoitaan.

”Se oli mieletöntä, ihan erilaista kuin muissa Suomen kotouttamisohjelmissa, joissa vain opetetaan sanomaan moi ja kiitos eikä koskaan soiteta perään”, hän kuvailee vapaaehtoistyötään yhteisössä.

Kesällä Abdulameer sai myönteisen turvapaikkapäätöksen ja aloitti lopulta vakituisen työn Startup Refugeesin yhteisökoordinaattorina.

”Jos turvapaikanhakija ei saa mahdollisuutta tehdä työtä, hän jää sänkyyn tuijottamaan telkkaria. Se tappaa kyvyt ja motivaation”, hän sanoo.

STARTUP Refugees on kerännyt vuodessa yli 350 yhteistyökumppania aina Supercellistä sisäministeriöön, kartoittanut tuhat ammattitaitoista turvapaikanhakijaa ja synnyttänyt 20 yritysideaa. Kymmenet vastaanottokeskukset jonottavat pääsyään verkostoon.

Turvapaikanhakija voi Suomessa lain mukaan tehdä töitä oltuaan kolme kuukautta maassa, jos henkilöllisyys on todistettu. Suuren ihmismäärän takia turvapaikkahakemusten käsittelyajat venyvät, ja ihmiset joutuvat odottamaan päätöstä toimettomana keskuksissa jopa vuoden.

”Tämän hetken viranomaisreitti työelämään tekee turvapaikanhakijoista pitkäaikaistyöttömiä ja passivoi automaattisesti oleskeluluvan saaneen sosiaalietujen saajaksi. Se ei ole kenenkään edun mukaista”, Riku Rantala sanoo.

”Aktivoiminen hyödyttää yhteiskuntaamme paitsi taloudellisesti myös turvallisuuden näkökulmasta. Olemme todistaneet maailmalla reissatessamme, että mikään ei ole parempaa maaperää ongelmille kuin toimettomat ihmiset.”

Startup Refugeesin toisen perustajan Elise Pietarilan mukaan juuri turvapaikanhakuprosessi on täydellinen hetki tarjota mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

”Kun turvapaikkapäätös on saatu ja on päästy sosiaaliturvan piiriin, vaihtoehtoiskustannus alkaa testata omaa yritysideaansa on jo liian iso.”

STARTUP Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa.

Esimerkiksi peliyhtiö Supercell on järjestänyt työpajoja, Microsoft tarjonnut työtiloja ja Helsingin Yliopisto ottanut tohtorintutkinnon omaavia turvapaikanhakijoita harjoittelijoiksi tutkimusryhmiin.

Startup Refugeesista ponnistavien yritysten liikeideat vaihtelevat katuruokakojusta kännyköiden korjaamiseen ja parturipalveluista käsitöiden myyntiin.

Marras-joulukuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettävässä kasvuyritystapahtuma Slushissa lavalla yritystään esittelee esimerkiksi RefFin Movies, joka tekee humoristisia videoita turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten kulttuurieroista.

YKSI RefFin Moviesissa mukana olevista turvapaikanhakijoista on 29-vuotias Sahar Jameel, joka pakeni vuosi sitten Suomeen Irakin Fallujahista siskonsa kanssa.

Silloin hän kertoi HS:n haastattelussa, että jos hänet palautetaan Irakiin, hänet ”vangitaan heti lentokentällä, jonka jälkeen minua ei todennäköisesti enää nähdä."

Nyt Jameel on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, ja hän jännittää tulevaa esiintymistään Slushissa.

”Olemme valmistautuneet niin huolella. Rakastamme yritysideaamme, joten uskon, että se riittää”, hän sanoo.

LUPAAVAN alun jälkeen Startup Refugees haluaa nyt skaalautua. Sitä varten mukaan on palkattu Kauhavan vastaanottokeskuksen entinen johtaja Ilkka Peura.

Hän perusti viime vuonna Kauhavan vastaanottokeskukseen koulun ja pesulan, joiden työntekijät olivat turvapaikanhakijoita. Vastaanottokeskuksessa perustettiin myös osuuskunta, jonka kautta töissä käyvät turvapaikanhakijat voivat saada palkkansa ilman oman pankkitilin avaamista.

”Lyhyessä ajassa osuuskunnan kautta tehtiin yli sata henkilötyöpäivää. Turvapaikanhakijat työllistyivät esimerkiksi läheiseen turkistarhaan, jossa neljä turvapaikanhakijaa on nyt vakituisessa työsuhteessa”, Peura kertoo.

Startup Refugees on mallintanut Kauhavan ”osallistavan vastaanottokeskuksen” ja jakaa sen oppeja sekä Suomessa että ulkomailla. Seuraavaksi verkostot syntyvät Ouluun, Jyväskylään ja Turkuun.

ILKKA Peuran mukaan turvapaikanhakijoiden yrittäjähenkisyys kumpuaa siitä, että heidän kotimaissaan ei ole uskottu sosiaaliturvaan. Apua on saanut vain omalta yritykseltä tai perheeltä.

”Kun kerroin Kauhavalla, että Suomessa sairastuessa saa jäädä kotiin ja nostaa silti palkkaa, turvapaikanhakijat katsoivat minua yhtä epäuskoisesti kuin silloin, kun kerroin, että sisällä ei saa polttaa tupakkaa”, Peura naurahtaa.