Yle: Kielteinen turvapaikkapäätös merkitsee jopa piilottelevaa elämää Suomessa – auttaminen kuntakohtaista

Yle: Kielteinen turvapaikkapäätös merkitsee jopa piilottelevaa elämää Suomessa – auttaminen kuntakohtaista 18.11.2016

Maahamme jäävällä paperittomalla pitäisi olla perustuslain suoma mahdollisuus ruokaan ja suojaan. Kuntien avustuskäytännöt vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Lähtöpassit vastaanottokeskuksesta saanut kuorma-autonkuljettaja Hussein Alhelfi esittelee jalassaan olevaa vammaa, joka on hänen mukaansa peräisin Irakin sotatantereelta.

Takaisin kotimaahansa hän ei tahdo, koska siellä hän uskoo tulevansa surmatuksi. Myöskään muu Euroopan maa kuin Suomi ei ole ollut harkinnassa.

Joensuulaisen perheen kotoa väliaikaisen majoituksen saanut Alhefi ei uskalla ottaa kontaktia suomalaisviranomaisiin, jotta saisi katon päänsä päälle ja ruokaa.

– En uskalla hakea kaupungilta apua. Pelkään viranomaisia, enkä tiedä minne mennä. Vaikka tämä perhe on ottanut minut vastaan, en tiedä mistä hakisin apua ja minne menisin.

Alhefi on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen sekä tyrmäyksen valitukseensa hallinto-oikeudesta. Suomen kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on merkinnyt hänen kaltaisilleen oleskeluluvattomille nopeaa lähtöä vastaanottokeskuksesta tyhjän päälle – maastapoistumiskehotuksen ryydittämänä.

Yömajoitusta ja ruokarahaa

Kunnissa suhtautuminen vastaanottokeskuksista kadulle häädettyihin paperittomiin on kirjava, tiedetään maahanmuuttotyötä tekevässä järjestössä.

Monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksestä toteaa, että ihmisten perusoikeuksiin kuuluvat palvelut joudutaan rakentamaan tavallaan tyhjästä.

– Maanantaista perjantaihin on suunnilleen jotain: kun joudut aamulla yömajasta ulos ja pääset illalla sisään, on jokin lämmin ja turvallinen paikka. Viikonloput tulevat meidänkin kaupungissa sitten vaikeiksi, harmittelee Elonheimo.

Ruokaraha on Joensuussa noin 200 euroa kuukaudessa. Mikäli paperittomia tulee suuri määrä, kaupunki miettii muitakin asumisratkaisuja kuin yömaja, kerrotaan kaupungilta. Sairaustapauksissa auttaa muun muassa vapaaehtoisvoimin pyöritettävä Joensuun Global Clinic.

Joensuulaisperheessä ei haluta Husseinin joutuvan takaisin Irakiin. Toivomuksena on, että valtiovalta ja kunnat auttaisivat paperittomia.

– Jos he nyt saavat edes jonkinlaista tukea varsinkin asumiseen, uskon, että se vähentää lähtemistä rikoksen tielle. Meillä on ollut vain hyvä kokemus, että Hussein on meillä, kertoo perheenäiti Henna Middeke, joka työskentelee Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksessä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden irakilaisten palauttaminen kotimaahansa on vaikeaa, koska Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa.