HS: Saisiko Jeesus turvapaikan Suomesta? Suomi kiristi linjaansa hivuttamalla

Helsingin Sanomat: Saisiko Jeesus turvapaikan Suomesta? Suomi kiristi linjaansa hivuttamalla 5.11.2016

MITEN kävisi, jos historian ehkä kuuluisin pakolainen, Jeesus Nasaretilainen, hakisi Suomesta turvapaikkaa?

Jeesuksen pakolaisuus on monien raamatuntutkijoiden mukaan legendaa, mutta jos lähtökohdaksi otetaan Raamatun tiedot asiasta, turvapaikkaa tuskin heruisi, ainakaan aluksi. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus päätyi pakolaiseksi heti vastasyntyneenä, koska Juudean kuningas Herodes Suuri halusi tappaa hänet. Maria ja Joosef pakenivat Jeesus-vauvan kanssa Egyptiin.

Herodesta nyppi, että itämaan tietäjät nimittivät Jeesusta kuninkaaksi. Hän ei kaivannut kilpailijoita vaan laati heti murhasuunnitelman, jonka avulla saisi Jeesuksen pois tieltä. Turvapaikan edellytykset siis täyttyisivät: Jeesusta uhkasi vaino poliittisesta syystä eivätkä oman maan viranomaiset taatusti voisi auttaa.

MITEN Jeesus liittyy Suomen turvapaikkapolitiikkaan? Hänen tapauksensa on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeita turvapaikkapäätökset ovat, miten monta edellytystä hakijan on täytettävä ja miten suomalainen turvapaikkapolitiikka on viime vuosina tiukentunut.

Jeesuksen tapauksessa ongelmana olisi ollut todisteiden puute. Suunnitellusta vainosta ei ollut näyttöä vaan perheen pako Egyptiin perustui kuulopuheisiin, eikä pelkkään kuulopuheeseen perustuva kertomus ei ole kovin uskottava. Näin on ollut ennenkin. Tällaisella tarinalla ei olisi saanut turvapaikkaa ennen kiristyksiäkään.

Entä sitten perheenyhdistäminen? Jospa Suomeen olisikin tullut vain Joosef-isä ja hän olisi myöhemmin hakenut perheenyhdistämistä? Edessä olisi ollut liuta ongelmia.

Joosef ei täyttänyt turvapaikan kriteereitä, ja vaikka olisi täyttänytkin, perheenyhdistämistä pitäisi päästä hakemaan Suomen suurlähetystöstä hankalan matkan takaa. Jos sitä ei haettaisi kolmessa kuukaudessa, pitäisi Joosefilla olla 2 200 euron nettotulot, jotta hän saisi perheensä Suomeen. Laki tulorajoista tiukentui tänä vuonna. Aiemmin Joosef olisi voinut saada perheensä tänne, vaikka olisi elänyt sosiaaliturvan varassa – jos siis olisi saanut turvapaikan.

TILANNE olisi muuttunut, jos perhe olisi piileskellyt hetken ja hakenut turvapaikkaa vasta, kun Herodes raivopäissään alkoi tapattaa kaikkia alle kaksivuotiaita poikia. Tällöin uhka oli selvä ja todistettava, joten turvapaikan saaminen olisi ollut selvästi todennäköisempää. Ellei perhettä sitten olisi ohjattu pakenemaan maan sisällä jonnekin muualle. Tätä niin sanottua sisäistä pakoa on tänä vuonna alettu käyttää entistä enemmän turvapaikan epäämisen perusteena.

Jeesuksen kohdalla sisäinen pako osoittautuikin toimivaksi ratkaisuksi, sillä perhe pakeni Egyptiin, joka kuului samaan Rooman valtakuntaan. Huonostikin siinä olisi voinut käydä, sillä eri alueiden hallitsijat tekivät yhteistyötä esimerkiksi karanneiden orjien palauttamisessa.

Jos Jeesus olisi hakenut turvapaikkaa vasta aikuisena, hänellä olisi ollut melko paljon todisteita vainosta. Turvapaikka olisi silti voinut jäädä saamatta, koska ammattia voi vaihtaa. Vaino olisi todennäköisesti loppunut, jos Jeesus olisi lopettanut saarnaamisen ja tyytynyt puusepän hommiin.

SUOMI on viime vuosina kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa hivuttamalla. Kansainvälisen suojelun saamista Suomesta on vaikeutettu useilla lainmuutoksilla: perheenyhdistämistä on tiukennettu, yksi suojeluperuste poistettu, avustajan käyttöä vähennetty ja valitusaikoja lyhennetty. Osa yksittäisistä muutoksista on ollut pieniä, mutta niiden yhteisvaikutus on iso. Lisäksi on tullut vielä Maahanmuuttoviraston tiukentunut linja esimerkiksi irakilaisten turvapaikkojen suhteen.

Kiristykset eivät suinkaan ole alkaneet vasta nykyisen hallituksen aikana vaan jo aiemmin. Nykyhallitus on kuitenkin ollut asiassa erityisen ahkera. Tavoitteena on ollut vähentää tulijoiden määrää ja pienentää kustannuksia. Hallituksen viesti on ollut yksiselitteinen: Suomeen ei kannata tulla.

SAMAA viestiä lähettävät muutkin Euroopan maat. Jopa maahanmuuttomyönteisenä tunnettu Ruotsi on kiristänyt linjaansa. Elämme aikaa, jossa yksikään Euroopan maa ei halua olla muita houkuttelevampi turvapaikkakohde.

Pakolaiset halutaan pitää muualla. Ja muualla he ovatkin. Jeesuksen tavoin suurin osa nykyisistäkin pakolaisista jää lähiseudulleen.

Maailmanlaajuisesti katsottuna Eurooppaa ei voi kiitellä vastuunkannosta. Noin 80 prosenttia pakolaisista asuu kehitysmaissa, lähellä kotiseutuaan. Vain parisen prosenttia pakoon lähteneistä on EU-maissa.

Suomi on perustellut tiukennuksiaan Ruotsin esimerkillä. Jos Ruotsia pitää mittapuuna, Suomella olikin varaa tiukentaa päätöslinjaa esimerkiksi irakilaisten kohdalla. Vielä talvella annoimme irakilaisille turvapaikkoja selvästi lempeämmin kuin Ruotsi. Kevään ja kesän aikana tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Nyt olemme irakilaisille huomattavasti Ruotsia tiukempi maa.

Toisaalta Suomi alkoi ensimmäisten joukossa tuoda turvapaikanhakijoita Kreikasta EU:ssa sovitun ohjelman mukaan. Suomi on nyt ottanut vastaan kiintiöstään alle puolet. Se on kuitenkin enemmän kuin moni muu EU-maa on tehnyt.

Suomessa ei ole tarkkaan analysoitu, millainen on monien pienten kiristysten yhteisvaikutus. Kun lakeja ja käytäntöjä tiukennetaan monelta suunnalta, lähestytään jossain vaiheessa pistettä, jossa ihmisoikeudet eivät enää toteudu. Suomi ei perinteisesti ole halunnut olla siinä pisteessä.

ENTÄ JEESUS? Hänhän ei enää aikuisena yrittänytkään paeta.

Tarinan loppu olikin karu: Jeesus murhattiin lopulta poliittisista syistä.