Uusi Suomi: Maahanmuuttovirasto sanoo suoraan: Monikulttuuristuminen muuttaa Suomen yhteiskuntaa – poliisille vaaroja hälytystehtävissä

Uusi Suomi: Maahanmuuttovirasto sanoo suoraan: Monikulttuuristuminen muuttaa Suomen yhteiskuntaa – poliisille vaaroja hälytystehtävissä 2.11.2016

Monikulttuuristuminen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa heikentäen muun muassa poliisin toimintamahdollisuuksia. Näin toteaa Maahanmuuttovirasto lausunnossaan, joka on osoitettu eduskunnan hallintovaliokunnalle kommenttina valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.

– Monikulttuuristuminen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien kulttuuriin ei kaikkien osalta liity vastaavaa viranomaisiin luottamusta kuin kantasuomalaisilla on. Erilaisissa poliisin hälytystehtävissä reaktiot ovat erilaisia, pienempiinkin hälytystehtäviin poliisi joutuu lähettämään useampia yksiköitä oman palvelusturvallisuuden takaamiseksi, Maahanmuuttovirasto toteaa apulaispäällikkö Raimo Pyysalon allekirjoittamassa lausunnossa.

Muuttoliikkeen normaaleihin seurannaisvaikutuksiin kuuluu myös etninen ryhmäytyminen, Migri toteaa.

– Ihmiset hakeutuvat oman kulttuurinsa edustajien pariin. Tämä heikentää sopeutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä [aiheuttaa] juurettomuutta mikäli kotoutuminen ei onnistu. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat seurauksia puutteellisesta kielitaidosta, heikosta koulutustasosta ja työttömyydestä. Tämä voi johtaa päihteiden väärinkäyttöön ja rikollisuuteen, Migri jatkaa.

Edellisistä huomioista johtuva epätasainen tulonjako ja mahdollinen rasismin kokeminen voivat Migrin mukaan johtaa syrjäytymisen lisäksi jopa radikalisoitumiseen, ”jota tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuva rekrytointi ääriliikkeiden jäseniksi”. Suomi-vastainen ja suomenkielinen jihadistinen propaganda puolestaan on lisääntynyt, ilmenee sisäministeriön erillisestä lausunnosta. Suomi ei kuitenkaan ole terroristijärjestöjen ensisijainen tai strateginen kohde, joten riskin muodostavat pääosin yksittäiset toimijat.

– Integroitumisen puutteellisuus ja ongelmat sosiaalisessa ympäristössä voivat johtaa yksittäisten toimijoiden aktivoitumiseen, Migri summaa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee edellä mainittuja asioita otsikolla ”maahanmuuttokriisin muodostamat riskit sisäiseen turvallisuuteen”. Lausunnon mukaan riskikartoituksessa on tunnistettu mahdollisia, maahanmuuttokriisin sisäiselle turvallisuudelle aiheuttamia uhkia. Kuitenkin lausunnossa todetaan myös, että itse turvapaikanhakijakriisillä ei ole suoria heijastusvaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen.

Maahanmuuttovirasto myös ”tunnistaa selkeitä omaan toimintaansa liittyviä kokonaisuuksia ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa”.

– Virasto yhtyy selonteon sisältöön, eikä näe ristiriitaisuuksia omaan toimintaansa liittyen, Migri kommentoi.

Suomessa muun muassa Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat ovat varoittaneet turvallisuusulottuvuuden unohtamisesta suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Mikäli integraatiotoiminta ei tehostu, vaarana on poliisitutkijoiden mukaan etnisten ryhmien leimautuminen sekä eristäytyminen ja pahimmillaan väkivaltainen vastakkainasettelu.

Samat tutkijat ovat myös varoittaneet, että Suomeenkin voi tällöin syntyä Ruotsissa jo tunnistettuja, viranomaisten toiminnan kannalta hankalia ja vaarallisia maantieteellisiä alueita. Näihin Migrikin viittaa syyskuun lopulle päivätyssä lausunnossaan.

”Maahanmuuttokriisi vaikuttanut jo poliisin toimintaympäristöön”

Myös sisäministeriön poliisiosasto huomioi lausunnossaan poliisin toimintaympäristön muuttumisen. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on vaikuttanut tähän jo nyt. Kyse ei ole varsinaisesti rikosten määrän kasvusta, vaan hälytystehtävien luonteesta.

– Maahanmuuttokriisin turvallisuusvaikutukset ovat moninaiset. Yksittäisten vaikutusten merkitys sisäiselle turvallisuudelle on suurilta osin pienempi kuin mitä niistä käytävässä julkisessa keskustelussa ilmenee.

– Turvallisuusvaikutusten moninaisuuden johdosta on kuitenkin selvää, että maahanmuuttokriisi on vaikuttanut esimerkiksi poliisin toimintaan ja toimintaympäristöön monin tavoin. Poliisihallituksen tilastojen mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei juuri näy rikostilastossa, mutta hälytystehtävien laadussa sen sijaan jonkin verran, todetaan poliisiosaston lausunnossa.

Kaikki valtioneuvoston turvallisuusselontekoon liittyvät lausunnot julkaistiin eduskunnan sivuilla tiistaina. Esillä on ollut etenkin Supon lausunto ulkomaisten maakaupoista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Myös maahanmuuttoasiat ovat laajalti esillä asiantuntijalausunnoissa. Migri huomioi segregaation riskien lisäksi muun muassa Venäjän roolin viime vuoden turvapaikkakriisissä.

– Maahanmuuttoasioissa Venäjä-suhteiden merkitystä ei voi vähätellä, kuten 2015–16 talvella tapahtunut turvapaikanhakijoiden saapuminen pohjoisen itärajan kautta osoitti. Yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet toimivat hillitsevinä tekijöinä itärajan kautta tulevaan turvapaikanhakijoiden määrään, Migri toteaa.

Sisäministeriö puolestaan ennakoi, että kielteisiin turvapaikkapäätöksiin liittyvien pakkopalautusten toteuttaminen vaikeutuu entisestään.

– Turvallisuusaspektit korostuvat. Miten iso ongelma on odotettavissa siitä, että pakkopalautusten toteutuminen hankaloituu edelleen. Konfliktien vaivaamista maista tulee edelleen suuria määriä henkilöitä, jotka saavat kielteisen päätöksen. Jos he eivät poistu vapaaehtoisesti, niin he jäävät laittomasti, jollei löydy maata minne palauttaa, sisäministeriö arvioi syyskuun lopulle päivätyssä lausunnossaan.