Ilta-Sanomat: Yleinen puolustuspuhe: ”En ole rasisti, koska minulla on tummaihoinen ystävä” 13.11.2016
Tutkijan mukaan rasisminvastainen kasvatus tulisi ottaa osaksi koulujen opetusta.
Suomen täytyy hyväksyä rasismin olemassaolo, jotta se voisi puuttua ongelmaan vakavasti. Näin sanoo kasvatustieteen maisteri Aminkeng Atabong Alemanji, joka on tutkinut väitöskirjassaan rasisminvastaista kasvatusta sekä sitä, mitä se voisi olla.
Hän kritisoi nykytilaa, jossa rasisminvastainen työ on lähinnä Punaisen ristin ja muiden järjestöjen kontolla.
– Haluan puhua politiikasta ja yhteiskunnan rasistisista rakenteista. Uskon, että Suomi voi tehdä asialle paljon enemmän.
Alemanjin mukaan rasisminvastainen opetus tulisi tuoda kouluihin. Tämä taas edellyttäisi poliittista tahtoa.
– Rasismista olisi luonnollista puhua esimerkiksi holokaustia käsiteltäessä.
Hänen mukaansa kouluissa ja päiväkodeissa tulisi tehdä selväksi myös vanhemmille, ettei rasistinen käyttäytyminen ole hyväksyttävää.
Alemanji korvaisi monikulttuuriset teemapäivät kouluissa ja päiväkodeissa nimenomaan rasisminvastaisilla teemapäivillä. Hänen viisivuotias tyttärensä oli tullut kotiin päiväkodin monikulttuurisuuspäivästä Kamerunin lipun kanssa. Tytär oli saanut edustaa maata, jossa hän oli viettänyt vain kuukauden elämästään.
Tämä antaa Alemanjin mielestä ongelmallisen viestin.
Valkoinen maailma
Vuonna 2008 Suomeen muuttaneella kamerunilaisella Alemanjilla on rasismista omakohtaisia kokemuksia. Häntä on loukattu, hänen päälleen on syljetty ja häntä on hakattu.
Hänen mukaansa rasismi ei johdu niinkään yksilöistä vaan ennen kaikkea rakenteista.
Tutkimuksessaan Alemanji nostaa esille rasismin neljä tasoa: Suomalaisten uskon poikkeuksellisuudestaan, siirtomaavaltarakenteet, rasismin kieltämisen ja niin kutsutun valkoisuusteorian.
Alemanjin mukaan ihmiskunta mielletään yleisesti valkoisena. Hänen mukaansa, vaikka Suomella ei ole omaa siirtomaahistoriaa, aikakauden vaikutukset näkyvät myös täällä.
– Jos haet Googlesta esimerkiksi miehen, käden tai pään, hakukone antaa valkoisia ihmisiä, hän kertoo.
Hän on myös kohdannut suomalaisia, jotka väittävät ettei ihonvärillä ole täällä merkitystä. Tämä on hänen mukaansa esimerkki siitä, kuinka ihmiset ovat sokeita omista etuoikeuksistaan.
– Ihmiset uskovat, että Suomi on maailman paras maa esimerkiksi ihmisoikeuksien ja koulujärjestelmän osalta.
Alemanjin mukaan tämä on ongelma koska sokea usko omaan erinomaisuuteen ei kannusta ottamaan mallia muulta.
Esimerkkinä rasismin kieltämisestä hän mainitsee perussuomalaisten Timo Soinin toteamuksen ”olen katolinen kristitty, joten en voi olla rasisti.”
Samaan kategoriaan sisältyy myös toteamus ”en ole rasisti, koska minulla on tummaihoinen ystävä.”
– On suuri haaste, etteivät ihmiset hyväksy sitä, että heidän sanomisensa tai tekonsa voivat olla rasistisia.