HS: Suku uhkasi tappaa ja viritti ansan irakilaiselle Kasimille – Homoutensa vuoksi vainotut hakevat turvaa Suomesta

Helsingin Sanomat: Suku uhkasi tappaa ja viritti ansan irakilaiselle Kasimille – Homoutensa vuoksi vainotut hakevat turvaa Suomesta 23.2.2017

SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN järjestö Seta kritisoi Maahanmuuttovirastoa, joka on järjestön mukaan antanut viime aikoina useita kielteisiä turvapaikkapäätöksiä Lähi-idästä ja Afrikan maista lähtöisin oleville seksuaalivähemmistöjen edustajille. Perusteluna on saattanut olla se, että Migri ei usko turvapaikanhakijan vakuutteluun vaikkapa homoudestaan.

Esimerkiksi Irakissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvat elävät ”jatkuvan väkivallan, kidutuksen ja murhan uhan alla”, kertoo naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavien kansainvälisten järjestöjen vuonna 2015 julkaisema raportti Dying to Be Free.

Lukuisat esimerkit ovat karmaisevia: Omat sukulaiset ja erilaiset ryhmittymät jäljittävät ja tappavat homoja tai homoiksi epäiltyjä, eikä poliisi yleensä puutu asiaan. Usein poliisi osallistuu itsekin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vainoon.

YKSI vainoa karkuun lähteneistä on 27-vuotias Kasim (nimi muutettu), joka sai Suomesta turvapaikan vajaa vuosi sitten.

Kun Kasim tajusi Bagdadissa asuessaan seksuaalisen suuntautumisensa, hän ei kertonut siitä kenellekään. Pelko oli niin suuri, ettei hän edes uskonut, kun hänen salainen ihastuksensa osoitti vastaihastusta.

”Hän oli koulukaverini. Välillämme oli ollut selvästi jotakin ilmassa, mutta me kumpikin pelkäsimme kertoa asiasta. Kerran juopotellessamme hän alkoi kertoa minulle tunteistaan. Pelkäsin, että hän huijaa minua. En uskonut häntä.”

Kasim arveli vedätystä, sillä kunnioitetun perheen jäsenenä hänen homoutensa olisi ollut herkullinen kauhistelun aihe. Perhe raivostuisi.

Myöhemmin nuorukaisista tuli pari, kun kaveri uskoutui uudestaan ja Kasim uskaltautui luottamaan. Hän oli tuolloin 19-vuotias. Miehet olivat yhdessä viisi vuotta mutta piilottivat suhteensa visusti.

”Poikaystäväni asui yksin, ja olin jatkuvasti hänen asunnollaan. Sanoin kotona, että opiskelemme yhdessä.”

Suhde loppui, kun poikaystävän perhe painosti tätä naimisiin. Poikaystävä kihlasi nuoren naisen, ja Kasim jäi yksin.

SILLOIN Kasim päätti kertoa perheelleen homoudestaan.

”He uhkasivat tappaa minut.”

Kasim vakuutti muuttuvansa ja lupasi mennä naimisiin yliopiston jälkeen. Perhe tyytyi siihen. Näin Kasim ainakin luuli.

Kasim alkoi jutella irakilaisille homoille suunnatuilla nettisivuilla ja onnistui vaihtamaan puhelinnumeron kiinnostavan miehen kanssa. He sopivat tapaamisesta.

”Mies olikin serkkuni.”

Suku oli järjestänyt Kasimille ansan testatakseen, onko hän todella muuttunut. Tappouhkaus oli käydä toteen. Kasim jätti perheensä ja opintonsa ja karkasi toisaalle Irakiin.

”Loppuaikoina Irakissa elämäni oli todella kamalaa.”

Jokin homoja rankaiseva ryhmittymä otti Kasimin kiinni ja piti häntä päiviä vangittuna ja hakattavana. Dying to Be Free -raportin mukaan seksuaalivähemmistöjä vainoavat Irakissa monet tahot, kuten aseelliset joukkiot ja uskonnolliset ääriainekset.

”Sen jälkeen päätin lähteä Irakista.”

SYKSYLLÄ 2015 Kasim saapui Euroopan läpi Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Kuukausien jälkeen hän pääsi haastatteluun.

”Haastattelua tekevä nainen oli mukava ja empaattinen, varsinkin kun hän kysyi äidistäni ja aloin itkeä.”

Tuossa haastattelussa Kasim kertoi elämästään Irakissa ilmeisesti paljolti kuten nytkin, mutta hän ei halua näyttää haastattelun virallisesti muistiin kirjattua versiota. Kasimin mukaan siitä paljastuu liian henkilökohtaisia asioita hänen perheestään. HS on nähnyt turvapaikkapäätöksen.

Maahanmuuttovirasto joka tapauksessa uskoi tarinaan. Nyt Kasim asuu Helsingissä vuokrayksiössä, opiskelee suomea sekä haaveilee parisuhteesta ja työpaikasta.

MIGRI on saanut kritiikkiä liian tungettelevista kysymyksistä, joilla on yritetty selvittää, pitääkö turvapaikanhakijan väite seksuaalisesta suuntautumisesta paikkansa. Myös Kasimin homoudesta kysyttiin haastattelussa.

”Mutta ei mitään liian intiimiä. Enemmänkin, että milloin huomasin, etten pidä naisista. Ja että onko minulla poikaystävää.”

Kasimin mielestä intiimejäkin voi kysyä, jos haastattelija onnistuu siten varmistamaan, ettei turvapaikanhakija valehtele. Hän epäilee, että homoksi tekeytyviä huijareitakin on, ja tämä tuntuu hänestä epäreilulta.

”Se johtuu kaikesta, mitä minulle tapahtui, mitä jouduin kestämään homouteni takia. Perheeni hylkäsi minut, samoin parhaat ystäväni. Kaikki jättivät.”

Migriä arvostellaan homojen ja kristittyjen tiukoista haastatteluista

VIIME viikkoina Maahanmuuttovirastoa (Migri) ovat moittineet tahoillaan sekä seksuaalivähemmistöjen järjestö Seta että suomalaiset kirkot.

Kirkkojen yhteistyöelin Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) sanoi tammikuussa Migrin palauttaneen viime vuonna monia kristityksi kääntyneitä ja kastettuja maihin, joissa heitä uhkaa vaino.

Setalaiset puolestaan arvostelivat Migriä, koska heidän mukaansa se on antanut useita kielteisiä turvapaikkapäätöksiä Lähi-idästä ja Afrikan maista lähtöisin oleville seksuaalivähemmistöjen edustajille. Perusteluna on saattanut olla se, että Migri ei usko turvapaikanhakijan vakuutteluun vaikkapa homoudestaan.

Suomessa turvapaikan kriteerit täyttyvät, jos turvapaikanhakija joutuu salaamaan seksuaalisen suuntautumisensa tai kristillisen vakaumuksensa lähtömaassaan välttääkseen vainoa. Migrin tehtävä on selvittää, joutuisiko hakija vaaraan kotimaahan palatessaan.

Migri arvioi seksuaalisen suuntautumisen tai kristityksi kääntymiseen vetoavien hakijoiden määrän olleen parin viime vuoden aikana ”kolminumeroinen luku” eli sata tai satoja. Tilastoja ei ole. Kaikkiaan turvapaikanhakijoita oli vajaat 40 000.

SETALAISIA ja kirkkojen edustajia häiritsee jo se, että hakijoiden ilmoittaman uskonnollisen vakaumuksen tai seksuaalisen suuntautumisen aitoutta saatetaan epäillä turvapaikkahaastattelussa.

”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kastetodistuksen pitäisi riittää todistukseksi siitä, että turvapaikanhakija on kristitty”, sanoo SEN:n pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen.

Migri puolestaan pitää hakijan uskonnollisuudesta ja seksuaalisuudesta kysymistä olennaisena, jos hakija vetoaa hakemuksessaan näihin asioihin.

”Meidän kuuluu arvioida, onko hakijan peruste ja kertomus uskottava ja totta”, sanoo Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Revon mukaan hakijat yrittävät joskus käyttää väitteitä seksuaalisesta suuntautumisestaan tai kristityksi kääntymisestään valheellisesti hyväksi. Välillä nämä perusteet tulevat hakijan kertomukseen vasta siinä vaiheessa, kun hän valittaa Migrin ensimmäisestä päätöksestä.

Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo arvioi, että kyse on seksuaalivähemmistöjen osalta ennemmin tietämättömyydestä.

”Monet eivät tiedä heti Suomeen tullessaan, että seksuaalinen suuntautuminen on peruste turvapaikalle, joten he eivät osaa ottaa asiaa esille. Monet eivät myöskään uskalla kertoa, sillä he tulevat maista, joissa asia on tabu tai vaarallinen.”

SEN:n Pöntinen kertoo, että kirkoissa suorastaan varoitetaan turvapaikanhakijoita kristityksi kääntymisestä: jos he joutuvat lähtemään takaisin kotimaahansa, osa voi olla vaarassa.

”Silti moni haluaa kääntyä.”

PARI JULKISUUTEEN noussutta esimerkkiä Migrin haastattelukysymyksistä on nostattanut kulmakarvoja. Yle kertoi, kuinka eräältä turvapaikanhakijamieheltä oli kysytty, miten hän piteli penistään, kun hän harrasti ensimmäisen kerran seksiä miehen kanssa.

Migrin Repo sanoo, että tuollaiset kysymykset ovat tietenkin asiattomia. Hän vetoaa siihen, että Migrille tuli yhtäkkiä hyvin paljon uutta, kokematonta henkilökuntaa. Kun Suomeen saapui toissa vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa, virheitä sattui.

”Aina kun toteamme, että toimissamme on puutteita, niihin puututaan heti.”

Asialliset kysymykset kuuluvat Revon mukaan esimerkiksi näin: Miten tulit tietoiseksi seksuaalisesta suuntautumisestasi? Kerroitko siitä kenellekään? Oletko joutunut vaikeuksiin?

Setan Tarjamo sanoo, että Migrin selitys haastatteluperiaatteista tuntuu olevan kunnossa. Hän toivoo kuitenkin systemaattista turvapaikkahaastattelijoiden ja hakemusten käsittelijöiden koulutusta seksuaalivähemmistöistä. Tarjamon mukaan haastattelijoiden ja tulkkien pitäisi ymmärtää kulttuurierojakin: joissain kielissä ei vaikkapa ole samoja käsitteitä, kuten kaapista tuleminen.

SEN on kouluttanut äskettäin Migriä eri kirkkokuntien eroista. ”Turvapaikkahaastatteluissa saattoi olla esimerkiksi tilanteita, että helluntailaista pyydettiin kertomaan liturgiset värit, mikä on hassua, koska helluntailaisille ne eivät ole tärkeitä”, Pöntinen sanoo.

SEN on nyt sopinut Migrin kanssa, että seurakunta voi antaa turvapaikanhakijalle lausunnon ja Migri voi hakijan luvalla kysyä seurakunnalta lisää tietoa hakijasta. Pöntinen onkin uuteen tilanteeseen sangen tyytyväinen.

Osin kiistoissa on kyse myös siitä, kuinka turvallisina Migri pitää lähtömaita. Setan Tarjamo epäilee esimerkiksi, että Migri arvioi Venäjän olevan seksuaalivähemmistöjen paluumaana liian turvallinen.