Aamulehti: ”Pakkopalautus murtaisi poikamme” – Turvapaikanhakijaperhe teki sairaalahuoneesta itselleen kodin

Aamulehti: ”Pakkopalautus murtaisi poikamme” – Turvapaikanhakijaperhe teki sairaalahuoneesta itselleen kodin 17.2.2017
Aamulehti: Rahasta leikataan viidennes, ellei asukas ota osaa – Vastaanottokeskus vaatii opintoja ja puhdetöitä

Syksyllä 2015 Rami Dhafer saapui vanhempineen tälle seudulle Torpan hätämajoituksen kautta. Nyt hän asuu ja käy koulua Tampereella.

Irakilainen Rami Dhafer leikki Torpan hätämajoituksessa Ylöjärvellä syyskuussa 2015 kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallion kanssa. Valokuvaaja Ilkka Laitinen otti leikistä valokuvan Aamulehteen.

Laitinen otti kuvan myös hänen vanhemmistaan Asmahan Kazeemista ja Dhafer Redasta.

Viime keskiviikkona Tampereen vastaanottokeskuksen toisen kerroksen käytävässä Aamulehti tapasi yllättäen pojan vanhemmat. Asmahan Kazeem tuli kertomaan, että he olisivat valmiita etukäteen pyydettyyn haastatteluun siitä, millaista elämä on juuri nyt keskuksessa. Hän ei tiennyt, että kysymyksessä olisi Aamulehti kuten vuonna 2015.

Asmahan Kazeem kertoi panneensa talteen tuolloin julkaistun jutun.

– Rami-poikamme näyttää niin pieneltä niissä valokuvissa, hän sanoo.

Etsin arkistosta 2015 otetut kuvat. Niihin oli kirjattu heidän nimensä lähes siinä muodossa kuin ne ovat nyt. H-kirjain puuttui yhdestä välistä ja yksi nimen osa on vaihtunut, kun perheelle selvisi, miten Irakin nimijärjestelmä kotoutuisi tänne.

Johtava ohjaaja Tommi Helevirta kertoo, että perhe on yleinen yksikkö tässä keskuksessa.

– Jos meillä on 90 lasta, heistä 30 on ollut alle esikoulu- ja koulu-ikäisiä. Pienistä joku voi olla vastasyntynytkin.

Keskuksen elämään kuuluu että jotkut lähtevät ja jotkut tulevat. Helevirta ei ole pitänyt tarkkaa lukua syntyneistä vauvoista. Hän arvio, että heitä on ollut kymmeniä.

Lastentarhanopettaja järjestää avointa varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa kakkoskerroksessa.

Milloin Rami tulee?

Pian seitsemän täyttävä Rami Dhafer oli koulussa vieraillessamme keskuksessa.

Kun hänen äitinsä avasi oven vastaanottokeskuksen käytävään, sai hän heti kysymyksen pieneltä pojalta.

– Milloin Rami tulee?

Äiti vastaa arabian kielellä, ja kertoo meille englanniksi, että Ramista on tullut poikaporukan pomo. Se tarkoittaa välillä kaikille vanhemmille tuttuja huolia.

– Välillä joudumme selvittämään, kuka teki mitäkin, hän huokaa.

Asmahan Kazeem toivoo, että jo perheen odottaessa oikeuden päätöstä heidän tekemäänsä valitukseen poika pääsisi harrastamaan karatea.

– Siellä hän saisi lisää suomalaisia ystäviä.

Asmahan Kazeem kertoo, että Rami menee nukkumaan yhdeksältä illalla, jotta jaksaa aamulla kouluun.

– Yksin asuvien miesten kerroksesta ei kuulu tänne ääniä. Elämme heidän kanssa eri rytmissä.

Perhe haluaa jäädä Suomeen sotaisan Irakin sijaan.

– Siellä hallitus vain katsoo päältä, kun ihmiset tappavat toisiaan, Asmahan Kazeem huokaa.

– Rukoilen, että meitä ei palauteta pakolla. Se murtaisi poikani, joka on pikkuhiljaa unohtanut kovan matkan tänne.


---------

Aamulehti: Rahasta leikataan viidennes, ellei asukas ota osaa – Vastaanottokeskus vaatii opintoja ja puhdetöitä

Tampereen vastaanottokeskuksessa on piirteitä, jotka tuovat keskuksen johtavalle ohjaajalle Tommi Helevirralle mieleen kommuunin. Kutakin keittiötä ja pesuhuonetta käyttää 40 ihmistä.

Teemme kierroksen keittiöihin ja kurkkaamme pesuhuoneeseen avoinna olevan oven kautta.

Entiseen turvapaikanhakijoiden hätämajoituksen toimistotilaan remontoitu keittiö on karuhko yksin turvapaikanhakijoiksi tulleiden miesten kerroksessa. Seuraavassa yhteiskeittiössä tuoksuu juuri paistettu leipä, jota tarjoaa maistettavaksi arabiaa puhuva mies. Hän on leiponut naanleipiä ison kasan.

Arkisten toimien lisäksi asukkailta vaaditaan muutakin.

Kieltä ja työtoimintaa

Vastaanottokeskuksessa asukkailla on omien arkitoimien lisäksi velvoittavaa työ- ja opintotoimintaa. Suomen kieltä opiskellaan viikossa neljä tuntia ja lisäksi työtoimintaa on kaksi tuntia. Työtoimintaan kuuluu esimerkiksi siivoamista ja puhdetöitä.

– Toiminta on velvoittavaa. Sen voisi rinnastaa suomalaisen työttömän arkeen. Toiminnassa on aktivointitavoitteet ja velvollisuus tulee sitä kautta, että jos ihminen ei osallistu, häneltä voidaan leikataan osa rahasta, Helevirta kertoo.

Turvapaikanhakijan kuukaudessa saama perusosa on noin 312 euroa.

– Sillä on iso merkitys, jos siitä leikataan 20 prosenttia. Sen motivoiva vaikutus asukkaisiimme on ehkä keskimääräistä isompi kuin niin sanottuihin tavallisiin kuntalaisiin.

Osa käy töissä

Helevirta muistuttaa, että keskuksen elämään vaikuttaa kokonaisuutena paljon se, että vastaanottokeskuksessa asuu myös töissä käyviä ja opiskelevia ihmisiä.

– Lehdenjakajia, partureita, pitseriatyöntekijöitä, koomikoita, muusikoita, Helevirta luettelee ihmisten tekemiä töitä.

Hän huomaa työssäkäynnin toimistossaan siitä, että saatujen palkkatietojen mukaan vähennetään vastaanottorahaa.