Uusi Suomi: Suomen väestönkasvu romahti maahanmuuton varaan – ”Talouskasvun kannalta hyvin huolestuttavaa”

Uusi Suomi: Suomen väestönkasvu romahti maahanmuuton varaan – ”Talouskasvun kannalta hyvin huolestuttavaa” 23.2.2017

Suomen luonnollinen väestönkasvu on suorastaan romahtamassa. Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tammikuun lopussa 5 502 640. Väestönkasvua ylläpiti Tilastokeskuksen mukaan muuttovoitto ulkomailta. Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää Uuden Suomen haastattelussa kehitystä huolestuttavana talouskasvun kannalta.

Väkiluku kasvoi tammikuun aikana 47 hengellä. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttoja oli 1 201 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 1 154 vähemmän kuin kuolleita. Tammikuun aikana syntyi 4 144 lasta eli 248 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2016.

Kuoppamäki huomauttaa, että Suomen väestö on ikääntynyt ja vaikka nyt eletään pidempään, kuolleiden määrä kasvaa.

– Väestön luonnollinen uusiutumiskyky ei riitä väestön kasvattamiseen. Sillä on selvä vaikutus siihen, että talouskasvu tulee jäämään matalammaksi. Talouskasvu koostu kuitenkin paitsi tuottavuuden kasvusta myös siitä, että meillä on työntekijöitä lisääntyvä määrä.

– Tämä on talouskasvun kannalta hyvinkin huolestuttava kehitys.

Kuoppamäen mukaan kyseessä on sotia lukuun ottamatta Suomessa aivan uusi tilanne, joka vaatii perusteellista pohdintaa. Hänen mukaansa jotenkin on huolehdittava myös siitä, että väestön luonnollinen uudistaminen pysyy terveellä tasolla. Hän arvelee, että kehityksen taustalla on se, että lasten saaminen ei ole enää niin kiinnostava ajatus yhtä suurelle joukolle kuin se on aikaisemmin ollut.

– Meidän on pidettävä huoli siitä, että lasten hankkiminen on tietyllä tapaa mahdollisimman helppoa. Siitä, että päivähoitoratkaisut ja muut mallit tukevat sitä, että Suomessa kannattaa hankkia edelleen lapsia.

Kuoppamäki huomauttaa, että työntekijöiden määrän kasvaminen on kääntynyt Suomessa jo nyt hienoiseen laskuun. Kun näin käy, talouskasvu hidastuu entisestään, jolloin talouden kantokyky heikkenee. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi valtion kyky rahoittaa kasvavia eläkemenoja heikkenee.

– Jos väestö supistuu, se rajoittaa sitä, millaisia investointeja sellaiseen maahan viitsii tehdä. Kun tiedetään, että työvoima supistuu ja kysyntä mahdollisesti supistuu, ei ole niin paljon kuluttajia. Miksi ihmeessä investoida sellaiseen maahan?

Maahanmuutto on osin paikannut tilannetta, mutta työllistymisessä on tällä hetkellä haasteita niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön joukossa.

– Ihmiset käyvät Suomessa vähemmän töissä kuin muissa Pohjoismaissa. Työntekoon kannustaminen on tärkeää.

– Itse uskon että se on hyvää sosiaalipolitiikkaa. Työ ankkuroi paremmin säännölliseen elämään, jolloin vältetään monia ongelmia.

Kuoppamäki huomauttaa, että vaikka syntyvyys kääntyisi nyt nousuun, se näkyy työmarkkinoilla vasta 20 vuoden päästä. Niinpä vähintäänkin tilapäisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että Suomeen saadaan osaajia maahanmuuton kautta.

– Tähän jotkut sanovat, että meillähän massatyöttömiä omastakin takaa ja mihin ihmeessä maahanmuuttajia tarvitaan. Ei työtä ole tietty kiinteä, rajallinen määrä, vaan se, että väestö kasvaa, luo uutta työllisyyttä ja siitä tulee positiivinen, dynaaminen ilmiö.

Kuoppamäki patistaa valjastamaan myös Suomeen tulleiden pakolaisten taidot suomalaisille työmarkkinoille.

– Tällä hetkellä minusta näyttää, että emme edes tiedä välttämättä mitä kaikkea he osaavat ja mihin heidän taitojansa voisi käyttää. Siinä ehkä voisi toimia ripeämmin.

– Olemme voittajia nettomaahanmuutossa. Samaan aikaan korkeasti koulutettavaa porukkaa lähtee töihin. Ruotsiin rekrytoidaan suomalaisia opettajia. Virta käy totta kai kahteen suuntaan. Siinä on omat haasteensa, että Suomi saadaan pidettyä houkuttelevana maana ja että täällä on kaikilla tulo- ja koulutustasoilla tyydyttävä tehdä töitä.