HS: Suomi esittää Irakille sopimusta turvapaikanhakijoiden palauttamisesta – vaikeat neuvottelut jatkuivat Helsingissä

Helsingin Sanomat: Suomi esittää Irakille sopimusta turvapaikanhakijoiden palauttamisesta – vaikeat neuvottelut jatkuivat Helsingissä 17.2.2017

Suomi luovutti Helsingissä vierailleelle Irakin varaulkoministerille perjantaina uuden turvapaikanhakijoiden palautusta koskevan sopimusluonnoksen.

SAMAAN aikaan kun irakilaiset turvapaikanhakijat osoittavat mieltään Helsingin keskustassa, neuvottelut kielteisen päätöksen saaneiden palauttamiseksi Irakiin ovat jatkuneet toisaalla kaupungissa.

Suomi luovutti perjantaina Helsingissä vierailleelle Irakin varaulkoministerille Nazar al-Khairullahille uuden paluuyhteistyötä koskevan sopimusluonnoksen.

”Sen pääpaino on vapaaehtoisen paluun tehostamisessa, mutta siinä on mukana myös kysymys saatetusta paluusta, joka on heille ollut erittäin vaikea”, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

KYSYMYS on niin sanotuista pakkopalautuksista, joista Irakilla ja Suomella ei ole virallista sopimusta. Suomalaiset ja irakilaiset virkamiehet ovat viime kuukausina vierailleet puolin ja toisin neuvottelemassa palautuksista.

Helsingissä loppuviikosta vieraillut Irakin varaulkoministeri tapasi muun muassa Suomen sisäministeriön, ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston edustajia.

Suomalaiset odottelevat seuraavaksi irakilaisten kommentteja sopimusluonnokseen. Maaliskuussa Suomen hallituksen on määrä kutsua isompi delegaatio Irakista Suomeen. Suomen toiveissa on, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa vielä kesäkuussa.

”Päätunnelma on se, että luottamusta on alkanut syntyä, kun vähän jo tunnemme toisiamme. Yhteinen ymmärrys molempien maiden tilanteesta on lisääntynyt”, Nerg sanoo.

SOPIMUSTA turvapaikanhakijoiden palautuksesta Irakiin on yritetty hieroa pitkään. Suomi lähetti luonnoksen Bagdadiin jo noin vuosi sitten.

Nyt luovutettuun paperiin on kirjattu tällä hetkellä käytössä olevat palautusmenettelyt, eli vapaaehtoiseen paluuseen liittyvät rahasummat sekä poliisin toimesta tehtävät pakkopalautukset.

Tarkoitus on vakuuttaa Irak siitä, että Suomi haluaa ensisijaisesti auttaa ihmisiä palaamaan vapaaehtoisesti, jotta Irak suostuisi hyväksymään viimesijaisena keinona myös pakkopalautukset.

Samalla maan pitäisi antaa Suomessa kielteisen päätöksen saaneille, paluuta vastustaville irakilaisille matkustusasiakirjat, jos näillä ei niitä ole. Ilman asiakirjoja irakilaisia ei voida palauttaa.

Tuhansien kielteisen päätöksen saaneiden irakilaisten paluu perustuu nimenomaan vapaaehtoisuuteen. Suomi voi pakkopalauttaa yksittäisiä irakilaisia, mutta Irak ei tule ottamaan vastaan tuhansia nuoria miehiä, jotka eivät halua palata maahan.

Sisäministeriöstä kuvaillaankin neuvottelujen olevan yhä aikamoisessa solmussa, vaikka Suomen ja Irakin yhteistyö onkin parantunut merkittävästi.

SAMALLA kun Suomi hieroo sisäministeriön johdolla Irakin kanssa sopimusta palautuksista, ulkoministeriö johtaa neuvotteluja laajemmasta yhteistyöstä maiden välillä.

Neuvottelut on eroteltu, koska Suomi haluaa palautussopimuksen nopeasti. Niitä kuitenkin edistetään myös rinnakkain ja ne kytkeytyvät toisiinsa, koska laajempi yhteistyö saattaa sisältää Suomessa oleville irakilaisille kohdistuvia kannustimia palata Irakiin.

Suomi harkitsee lähtevänsä mukaan esimerkiksi Italian johtamaan Irakin poliisien koulutusoperaatioon. Pöydällä ovat yhä myös tutkimusyhteistyö, erilaiset rahoitus- ja koulutushankkeet sekä Bagdadin-suurlähetystö, kuten HS kertoi joulukuussa.

Ulkoministeriön virkamiesryhmän on tarkoitus jättää esitys maahanmuuton ministerityöryhmälle maaliskuussa. Vasta sen jälkeen varsinaiset neuvottelut irakilaisten kanssa voivat alkaa.

Suomi kiirehtii palautusneuvotteluja, sillä tuhansien irakilaisten turvapaikanhakijoiden odotetaan saavan ensi kesään mennessä lainvoimaisen käännytyspäätöksen. Osa heistä katoaa muualle Eurooppaan ja osa palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, mutta eivät kaikki.

IRAK on toistuvasti sanonut julkisesti, että se ei hyväksy kansalaistensa pakkopalautuksia. Käytännössä yksittäisiä pakkopalautuksia on silti tehty Suomesta välillä viikoittain. Se on herättänyt kysymyksiä siitä, mihin palautuskäytäntö perustuu.

Kansainväliseen siirtolaisoikeuteen perehtynyt apulaisprofessori Magdalena Kmak Åbo Akademista sanoo, ettei kansainvälisessä oikeudessa ole selviä sääntöjä vastentahtoisista palautuksista.

”YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen nojalla valtioilla on velvollisuus ottaa vastaan kansalaisensa, jotka haluavat palata maahan”, Kmak sanoo.

”On kuitenkin kiistanalaista, koskeeko tämä myös vastentahtoisesti palautettavia kansalaisia.”

Hänen mukaansa asiasta vallitsee erilaisia tulkintoja. Valtiot voivat sopia asiasta keskenään kahdenvälisillä sopimuksilla tai sopia erilaisista käytännön järjestelyistä.

KÄYTÄNNÖSSÄ Suomesta pakkopalautettavien määrä on tällä hetkellä sen verran pieni, että Irak ottaa palautettavia vastaan, niin kuin se on tehnyt ennenkin. Virallisesti asiasta sopiminen ja kysymyksen laajentaminen koko Euroopan tasolle olisi jo paljon suurempi asia.

Nyt jo tehtävät pakkopalautukset eivät nousseet esille virallisissa keskusteluissa Irakin varaulkoministerin vierailulla Helsingissä.