Turun Sanomat: Tarpeetonta tarveharkintaa

Turun Sanomat: Tarpeetonta tarveharkintaa 26.2.2017

Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan taustalla on ollut ajatus kantasuomalaisten ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien ensisijaisuudesta työmarkkinoilla. Tarveharkinnan peruslähtökohta on virheellinen.

Työperäinen maahanmuutto ei vaaranna maassa jo olevien työllisyyttä tai nosta työttömyysastetta, päinvastoin. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työ lisää työtä.

Kaikissa markkinatalouksissa työllisyyden kasvu menee yksi yhteen työvoiman kasvun kanssa. Maahanmuuttaja ei siis ”vie” kenenkään työpaikkaa. Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi työllistymisen pitäisikin mennä ensisijaisesti osaaminen edellä, ei määräytyä hakijan asuinpaikan mukaan.

On myös kyseenalaista, miten viranomainen osaisi arvioida työvoiman saatavuuden ja osaamisen työnantajaa paremmin.

Työikäisten lisääntyvästä maahanmuutosta olisi hyötyä myös Suomen huoltosuhteen parantajana. Tilastokeskuksen arvion mukaan työikäisten osuus väestöstä pienenee vuoden 2015 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Työperäisen maahanmuuton vapauttaminen olisi yksi tekijä, jonka avulla ennusteen lukuja voitaisiin lähteä nostamaan.

Työmarkkinoiden vapauttaminen EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille työnhakijoille ei tarkoittaisi pelättyä palkkatasojen yleistä laskua. Palkat kun eivät markkinataloudessa määräydy sen mukaan paljonko työmarkkinoilla on ihmisiä, vaan kunkin työn tuottavuuden mukaan. Tarvitsemme tekijöitä kaikilla osaamis- ja tuottavuustasoilla.

Kyseessä ei myöskään olisi palkkojen polkeminen, sillä työehtosopimukset määrittelisivät edelleen palkkojen alarajan.

Jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen liikkuvuus, Suomen talouden ongelmat sekä tarve kasvattaa vientiä ja kilpailukykyä asettavat vaatimuksen yhä joustavammista työmarkkinoista. Erityisesti koulutettujen suomalaisten maastamuutto on ollut vilkasta, ja olisikin tärkeää pysyä vastaanottavaisena niin omaa kuin muidenkin maiden työvoimaa ajatellen.

Luopuessaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta Suomi antaisi kansainvälisille yrityksen signaalin joustavasta toimintaympäristöstä. Tämä tekisi Suomesta houkuttelevamman sijainnin yritysten perustamiselle.

Erityisesti high tech –yritykset ottavat usein tarveharkinnan ja lupakysymykset esille keskusteluissa toimintaympäristöjen parantamisesta.

Mahdollisuus palkata kansainvälistä työvoimaa ilman jäykkiä lupaprosesseja edistäisi myös suomalaisten yritysten kansainvälistymistä silloinkin, kun yritys ei fyysisesti toimi ulkomailla – kansainvälinen ajattelu, innovaatio ja suhteet Suomen ulkopuolelle olisivat saatavilla oman maamme kamaralla.

Suomessa toimiva ja nopeasti kasvava pelitoimiala on tästä loistava käytännön esimerkki. Verrattain lyhyessä ajassa Suomesta on tullut merkittävimpiä peliosaamisen keskittymiä maailmassa.

Tämä huippuosaajien keskittymä houkuttaa maahamme jatkossa lisää osaajia ja positiivinen kasvukierre on tosiasia. Tätä kehitystä voidaan yhä vahvistaa poistamalla tarveharkinta työperäiseltä maahanmuutolta.

Elina Lepomäki
Kansanedustaja (kok)

Peter Vesterbacka
Lightneer Inc