Yle: Poliisi rekrytoi 25 uutta nettipoliisia – "kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta"

Yle: Poliisi rekrytoi 25 uutta nettipoliisia – "kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta" 2.2.2017

Lain pitkä koura on ottamassa vahvemman otteen netin vihapuheista ja rikollisuudesta. 25 uuden nettipoliisin rekrytointi on parhaillaan käynnissä.

– Nyt on annettu paremmat mahdollisuudet tämän tyyppisen rikollisen toiminnan torjumiseksi. Se osoittaa, että asia otetaan vakavasti, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist.

Suomen 11 poliisilaitoksesta jokaiseen tulee vähintään yksi nettipoliisi. Helsinkiin perustetaan oma 10 poliisin erikoisryhmänsä, ja loput virat sijoittuvat Keskusrikospoliisiin. Maakuntien nettipoliisien on tarkoitus olla näkyvästi somessa läsnä. Rikosten tutkinta on keskitetty pääasiassa Helsingin ryhmään.

Viharikoksien paljastamisen ja tutkimisen lisäksi nettipoliisien tehtävä on ennaltaehkäisy. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poliisi puuttuu levottomaan keskusteluun Facebookissa. Ajatus on, että poliisin läsnäolo hillitsee ihmisten räyhäämistä virtuaalitodellisuudessa samalla tapaa kuin todellisen maailman nakkikioskeillakin.

– Tämä on normaalia poliisitoimintaa, eli neuvoin, kehotuksin ja käskyin. Sitten kun on ylitetty tietty raja, niin saatetaan asia tutkittavaksi, sanoo Enqvist.

Panostuksen odotetaan poikivan lisää rikosepäilyjä

Uudet poliisit palkataan ja koulutetaan lisärahoituksella, jonka eduskunta myönsi poliisille vuoden 2017 täydentävässä talousarviossa. Poliisin ja Suojelupoliisin saaman lisärahoituksen koko on 10 miljoonaa, josta 1,26 miljoonaa on korvamerkitty nettipoliisin toiminnan kasvattamiseen.

Lisäksi poliisi palkkaa 36 henkilötyövuoden verran uusia poliiseja väkivaltaisen ekstremismin ja ääriliikkeiden laittoman toiminnan tunnistamiseen ja torjuntaan.

Viharikollisuudesta puhutaan paljon, mutta syytteet tai tuomiot vihalla tai rasismilla motivoidusta rikollisuudesta ovat suhteellisen harvinaisia. Esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on nostettu Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana syyte vain 14 kertaa.

Vihapuheisiin liittyvät rikosepäilyt ovat syyttäjän kannalta kuitenkin työläitä, kertoo valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

– Ne edellyttävät syvällistä oikeudellista pohdintaa. Mikä sananvapauden merkitys missäkin tilanteessa on? Kuinka järkyttävien ja shokeeraavien lausuntojen pitäisi olla sallittuja, ja missä menee rankaistavuuden raja? Näissä syyteharkinta ei ole hutkaisemalla tehtävissä.

Poliisin saamat lisäresurssit tulevat viiveellä lisäämään syyteharkintaan ja lopulta oikeuteen päätyvien tapausten määrää, Nissinen uskoo.

– Uskoisin, että loppuvuonna niitä juttuja on pöytäkirjamuodossa asti syyttäjän harkittavana. Olemme oikeusministeriöön koittaneet viestiä, että tällä panostuksella on hintalappu myös syyttäjänlaitoksella ja tuomioistuimissa.

Poliisi: Kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta

Netin valvonta ja etenkin somessa sanotuista puheista annetut tuomiot suututtavat osaa suomalaisista. Esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitut Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.) ovat kritisoineet saamiaan tuomioita toteamalla niiden rajoittavan sananvapautta.

Nettipoliisejakin kutsutaan joskus ajatuspoliiseiksi.

– Ja tuo nyt on ehkä lievimmästä päästä, naurahtaa poliisihallituksen Enqvist.

Enqvistin mukaan poliisin netin valvontaan kohdistaman panostuksen tarkoitus ei ole rajoittaa ihmisten puheita yhtään enempää kuin miten lakikaan niitä rajoittaa.

– Joillekin on tullut mielikuva, yrittääkö poliisi tässä rajoittaa sananvapautta. Siitä ei kyse. Kyllähän me esimerkiksi liikenteessäkin katsotaan, milloin ruvetaan lähestymään (lain määrittämää rajaa), ja puututaan siihen.

Sananvapauden rajoja ja ratkaisuja vihapuheen vähentämiseksi pohditaan torstaina TV1:n A-teemassa.