Ilta-Sanomat: Ekonomisti: Suomen talouskasvu tarvitsee maahanmuuttajia 27.2.2017
Suomen väestön kasvutahti on jo pidemmän aikaa ollut maahanmuuton ansiota.
Viime vuonna Suomessa syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli.
Kun kokonaisuutta tarkastelee, näyttää siltä, että suunta jatkuu samana ja Suomessa syntyy vuositasolla pysyvästi vähemmän ihmisiä kuin kuolee.
Taloudelle kehitykselle ilmiöllä on voimakkaat vaikutukset.
– Meidän talouskasvumme riippuu maahanmuuttajista. Jos haluamme talouden kasvavan, tarvitsemme lisää työvoimaa, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo Taloussanomille.
Väestönkasvun vaikutus talouteen tulee ennen kaikkea siitä, että työntekijät tuottavat tuotteita ja palveluita. Kuoppamäki arvioi, että lisääntyvästä digitalisaatiosta ja automaatiosta huolimatta tämä kytkös ei poistu.
Koska talous tarvitsee nimenomaan työikäisiä, ei Suomea auta, jos nyt suomalaiset alkavat saamaan lapsia huomattavasti nykyistä enemmän.
– Syntyvyyden voimakas nousu olisi lyhyellä aikavälillä ennemminkin rasite. Lapsia varten pitäisi rakentaa päiväkoteja ja kouluja ja palkata niihin opettajia. Ensimmäiset ikävuodet ovat yhtä suurta panostusta.
Syntyvyys vaihtelee kuukausitasolla voimakkaasti, joten yhden kuukauden tuloksista ei voi vetää voimakkaita johtopäätöksiä.
Työikäisiä tarvittaisiin
Työntekijöiden lisäksi talous tarvitsee tietenkin myös kuluttajia.
– Kasvava väestö tuo talouteen dynamiikkaa sitä kautta, että se kasvattaa hyödykkeiden ja palveluiden kysyntää ja lisäksi voidaan luottaa, että työvoiman tarjonta pysyy riittävällä tasolla.
Kuoppamäki ei ole niin huolissaan kantaväestön syntyvyydestä. Tärkeintä olisi, että työikäisen väestön osuus ja työllisyysaste nousee. Näin voidaan maksaa vanhenevan väestön eläkkeet ja hoitokustannukset.
Siksi Kuoppamäen mukaan talouden kannalta tärkeitä olisivat hyvät aktivointitoimet maahanmuuttajille, jotta heidät saadaan töihin. Lisäksi Suomen pitäisi näyttäytyä houkuttelevana niin Suomessa asuville kuin muualta tuleville.
– Suomen työmarkkina ja yhteiskunta pitää näyttäytyä sellaiselta, että tänne kannattaa muuttaa. Olen myös hieman huolissani, että olemme pyrkineet olemaan korkean osaamisen maa, mutta suomalaiset korkeakoulutetut ovat lähteneet viime vuosina Suomesta. On huolestuttavaa, jos heidän osaamiselle ei ole löytynyt Suomessa käyttöä.
Kuoppamäki arvioi, että työikäisen väestön väheneminen on jo hidastanut Suomen talouskasvua. Asialla tulee olemaan kuitenkin vielä suurempi merkitys, jollei Suomi onnistu houkuttelemaan lisää maahanmuuttajia.
Työllisyysastetta ylemmäksi
Jotta maahanmuuttajien työllisyysastetta saadaan nostettua, Kuoppamäki lisäisi pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoitusta sekä karsisi työllistämisen esteitä esimerkiksi vähentämällä muodollisia pätevyysvaatimuksia.
– Maailmalta löytyy maita, joissa niin maahanmuuttajat kuin kantaväestö tekevät ahkerasti töitä. Esimerkiksi Sveitsissä maahanmuuttajien työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa kantaväestön. Olkoonkin, että Sveitsissä maahanmuuttopolitiikka ja sinne tulleet ihmiset ovat erityyppisiä.
Kuoppamäki kertoo, että myös Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on noussut voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen.
Kuoppamäki muistuttaa, että huomiota ei pidä kääntää pelkästään maahanmuuttajien työllisyyteen vaan työllisyysastetta ylipäätään pitää pystyä nostamaan.
– Tarvitsemme aktivointia kaikissa väestöryhmissä. Kantaväestön työllisyysaste on alhainen verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Kuoppamäki pitää myös tärkeänä sellaista perhepolitiikkaa, jossa perheiden on helppo hankkia useampi lapsi.