HS: Suvi Keskinen: Suomi ei vedä erityisesti puoleensa turvapaikanhakijoita

HS, mielipide: Suvi Keskinen: Suomi ei vedä erityisesti puoleensa turvapaikanhakijoita 18.5.2010

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r) selvityttämään perheenyhdistämiseen liittyviä käytäntöjä. Valiokunta haluaa tietää, onko Suomen säännöksissä jotakin, joka vetää turvapaikanhakijoita erityisesti Suomeen (HS 13. 5.). Puhetta Suomen "erityisistä vetovoimatekijöistä" on viime aikoina kuultu muidenkin poliitikkojen suusta.

Vertailtaessa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määriä muiden teollistuneiden maiden vastaaviin osoittautuu kuitenkin, ettei Suomi mitenkään erityisesti vedä turvapaikanhakijoita puoleensa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänä vuonna julkaistussa turvapaikanhakemisen muutossuuntia käsittelevässä raportissa, jossa tarkastellaan 44 teollistuneen maan turvapaikanhakijoiden määriä ajanjaksolla 2005–2009, Suomi sijoittuu 17. sijalle. EU-maissa eniten turvapaikkahakemuksia ottivat vastaan tuona aikana Ranska (187 250), Britannia (148 620) ja Saksa (118 840). Myös lähinaapurimme Ruotsi (126 760) ja Norja (48 910) vastaanottivat huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi (17 260).

Raportissa suhteutettiin myös turvapaikanhakijoiden määrää maan asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen vuosina 2005–2009. Suomi sijoittui asukaslukuun suhteutetussa vertailussa 14. ja bruttokansantuotteeseen suhteutetussa 21. sijalle. Asukasmääräänsä nähden pienet Välimeren maat, kuten Malta ja Kypros, kantavat suurimman taakan. Taloudellisiin voimavaroihin nähden USA, Saksa ja Britannia ottavat vastaan runsaimmin turvapaikkaa hakevia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat kuitenkin länsimaiden ulkopuolelle.

Olisiko jo aika lopettaa suomalaisen erityisyyden korostaminen ja paisuteltu puhe turvapaikanhakijoiden tuomasta uhasta? Viime vuosina hakijamäärät ovat aiemmasta lisääntyneet, mutta lähtötaso onkin ollut eurooppalaisittain alhainen.

Katsotaanpa asiaa suhteessa turvapaikanhakijoiden kokonaismääriin, Suomen asukaslukuun tai taloudellisiin voimavaroihin, viime vuosien kehitystä ei voi pitää erityisen ongelmallisena.

Ongelma on tuotettu kotimaisessa julkisessa keskustelussa. Se heijastaa enemmän suomalaisen yhteiskunnan vaikeuksia kohdata erilaisuutta, kansainvälisiä muuttoliikkeitä ja globalisaation mukanaan tuomia muutoksia kuin turvapaikanhakemisen muutoksia.

Suvi Keskinen
Kööpenhamina, Tanska