Kansan Uutiset: Maahanmuuttajat karkaavat suuriin kaupunkeihin 29.6.2011
Maaseutua ja pieniä kuntia ei enää saa ohittaa maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa, vaatii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Antti Saartenoja Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.
Saartenojan mukaan maahanmuuttopolitiikka on sivuuttanut maaseudun, vaikka tällä olisi monia vahvuuksia maahanmuuttajien kotouttamisessa.
– Erityisesti maaseudulla vielä vahvana elävää yhteisöllisyyttä ja aktiivista kolmatta sektoria voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä paremmin, Saartenoja uskoo.
Hyviä esimerkkejä on jo olemassa: muun muassa Maaseudun sivistysliitto ja 4H-yhdistykset tekevät Saartenojan mukaan tuloksellista kotouttamistyötä.
Vieraskielinen yhä harvinaisuus kunnissa
Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat jo pitkään sijoittuneet Etelä-Suomeen. Vaikka vieraskielisten määrä on etenkin 2 000-luvulla kasvanut voimakkaasti, he ovat sijoittuneet pääasiassa Uudellemaalle, itärajan tuntumaan sekä länsirannikolle.
Tilastokeskuksen mukaan joka kolmannessa kunnassa vieraskielisiä on alle prosentti kunnan väestöstä. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Siirtolaisinstituutin tutkijan Heli Sjöblom-Immalan mukaan maahanmuuttajat eivät viihdy pienillä paikkakunnilla. Mitä pohjoisempana maakuntakeskus sijaitsee, sitä suurempi osa maahanmuuttajista on muuttanut 2 000-luvun aikana pois. Eniten suurempiin kaupunkeihin on muutettu Kajaanista, Rovaniemeltä, Kokkolasta ja Vaasasta.
Sjöblom-Immalan mukaan maahanmuuttajia houkuttelee suuriin kaupunkeihin paitsi työ, myös halu päästä lähelle samaan etniseen ryhmään kuuluvia.
– Lisäksi maahanmuuttajat pitävät suuren kaupungin ilmapiiriä suvaitsevampana.
Työn saaminen helpompaa
Saartenoja huomauttaa, että maaseutualueet eivät merkittävästi poikkea kaupungeista kotoutumisen kannalta.
– Puutteellinen kielitaito tai ystävyyssuhteiden solmiminen suomalaisten kanssa haittaavat eniten uuteen ympäristöön sopeutumista, hän toteaa.
Maaseudulla asuvia maahanmuuttajia miellyttää etenkin maaseudun rauha ja turvallisuuden tunne. Saartenojan mukaan maahanmuuttajia ei ole koettu maaseudulla uhkana, etenkään silloin, kun tulija on saanut aseman työ- ja perheyhteisössä.
Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien oli myös helppo saada työtä. Tämä saattaa Saartenojan mukaan johtua siitä, että maaseudulle ei muuteta sattumanvaraisesti: motiivina on useimmiten jo olemassa oleva työpaikka tai suomalainen kumppani, jonka avulla työnsaanti on ollut helpompaa.
Hankaluutta maaseudulla asuville on tuonut kotouttamispalvelujen puute. Etenkin kielikoulutuksen saaminen on ollut vaikeaa.
Uhkaavan työvoimapulan takia maaseudulla ei olisi varaa menettää enää yhtään työikäistä asukastaan, Saartenoja huomauttaa.
– On kuitenkin selvää, että suurimmassa osassa suomalaista maaseutua väestön väheneminen on niin runsasta, etteivät suuretkaan maahanmuuttajavirrat pysty sitä täysin korvaamaan.