Demari: Go, go, go romani! 1.7.2011
Helsingin kaupungin päätös kieltää systemaattisesti kaikenmuotoinen leiriytyminen sakon uhalla on ajanut romanit ahtaaseen kujajuoksuun. Telttoja ei enää pystytetä mutta uusin käänne on että poliisi, kaupungin toimesta, on puuttunut autoissa nukkumiseen. Poliisi on ryhtynyt hätyyttämään myös parkkipaikastaan maksaneita romaneja.
– Tämä tapahtuu joka yö, kertoo Nikola ja hänen vaimonsa Jana. Pääskylänrinteen päiväkeskuksessa istuu pöydän takana uupunut pariskunta.
– Poliisi toi meille lapun, jossa sanotaan Bulgariankielellä että autoissa nukkuminen on sakonuhalla kielletty. Paperi on virallisen oloinen, mutta kohta, jossa oli paikka allekirjoitukselle ja leimalle, oli tyhjä, emme tiedä kuka on paperin takana, Nikola kertoo ja näyttää paperia. Paperista puuttuu allekirjoitus sekä poliisilaitoksen leima.
– Kun halusimme saada keskusteluyhteyden kaupungin tahoihin, jotka päätöksen olivat ilmeisesti tehneet, poliisi sanoi sen olevan hyödytöntä ja että siellä sanottaisiin vain samat asiat, Nikola ja Jana kertovat.
– Go, go, go! Jana heilauttaa kättään kuvaavasti.
Nikola ja hänen vaimonsa Jana tulevat Bulgariasta, läheltä Varnan kylää. He olleet Helsingissä noin kahden kuukauden verran ja keräävät pulloja päivisin. Kun rahaa on saatu kerättyä takaisin paluuta varten tarpeeksi, heidän suunnitelmissaan on palata takaisin Bulgariaan kesän lopulla.
– Bulgariassa romanit työskentelevät rakennuksilla ja siivousalalla, mutta etnisen taustan takia työllistyminen on hyvin vaikeaa. Kohtaamme samoja ongelmia täällä Helsingissä kuin Bulgariassakin, Nikola kertoo.
Amnesty Internationalin tekemän raportin mukaan Euroopan unionin alueella elää noin 10–12. miljoonaa romania. Iso osa heistä liikkuu laajasti Eu:n alueella etsien rahanansaitsemiskeinoja, joita ovat mm. pullojen ja romun kerääminen, väliaikaiset työkeikat, sekä kerjääminen.
Romanit ovat yksi syrjityimmistä ihmisryhmistä euroopassa ja myös kysymys kiertävien romanien kohtalosta on EU:n laajuinen. Etelä-Euroopassa syrjintä on johtanut valtaväestön väkivaltaisiin hyökkäyksiin romaneja kohtaan ja virannomaiset ovat hajoittaneet perustettuja leirejä ja häätäneet maassa oleskelleita, vaikka shengensopimus takaa eu:n kansalaisille vapaan liikkuvuuden. Häädöt eivät ratkaise romaniväestön syrjäytymis ja slummiutumis ongelmia vaan pitävät väkivalloin tilannetta akuuttina ja tulehtuneena.
Kaupunki on ottanut kuitenkin jääräpäisen asenteen ja suuntaa energiansa ja resurssinsa romanien leirien purkamiseen ja hätyyttämiseen, joka ajanmyötä tulee kaupungille kalliiksi. Keskusteluakaan ei tunnu syntyvän ainakaan siihen suuntaan, keitä asia koskee, nimittäin romaneja.
– Tämä (leirien häädöt) on nyt helsingin kaupungin päätös, kommentoi kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja, virkamies Jarmo Räihä ja toivoo ilmiön laantuvan kun osa romaneista palaa kesän jälkeen kotiinsa.
Vaikka Suomen tilanne on etelä-Eurooppaan verrattuna pieni, tuntuu unohtuvat viranomaisilta usein että puhuttaessa romaneista; kiertävistä, kerjäävistä- kenestä hyvänsä, puhutaan aina ihmisestä ja tämän ihmisoikeuksista. Suomi on osa EU:ta ja on sitoutunut kunnioittamaan ja noudattamaan sen tekemää ihmisoikeusjulistusta. Kuitenkin virkamiesten puheenlaadusta voisi toisinaan päätellä että kyseessä on kauppatorin lokkien kaltainen kesäilmiö.
Henriikka Himma