HS: 10 000 uutta turva­paikansaajaa tarvitsee töitä – ”tekemätöntä työtä riittää, kaikki työ ei kiinnosta suomalaisia”

Helsingin Sanomat: 10 000 uutta turva­paikansaajaa tarvitsee töitä – ”tekemätöntä työtä riittää, kaikki työ ei kiinnosta suomalaisia” 4.2.2016
Helsingin Sanomat: Maahan­­muuttaja työllistyy eri reittejä

Ilma on sakeanaan poliitikkojen ehdotuksia ja malleja siitä, kuinka turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat saataisiin mahdollisimman pikaisesti koulutukseen ja töihin.

Kiistelyä on jo syntynyt ”etnisestä palkka-alesta”, kaksista työmarkkinoista ja ennen kaikkea siitä, mikä olisi paras konsti opetella ammatti tai ainakin sen alkeet.

Taikasanaksi on noussut Suomen Yrittäjien jo vuosia sitten lähinnä nuorille lanseeraama koulutussopimus, vaikka kukaan ei tunnu tietävän, mitä se tarkoittaisi. Kohta saadaan selvitysmiesten ehdotus, jonka opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on pyytänyt Kalevalan päivään, 28. helmikuuta mennessä.

Yritysten näkökulmasta tärkeitä asioita niin nuorten kuin maahanmuuttajien koulutuksessa ovat jousto, matala kynnys, nopeus ja halpa hinta. Ja kun koulutusta tuodaan yhä enemmän työpaikalle, pitää jonkun ottaa siitä vastuu – etenkin jos kielitaidon odotetaan samalla karttuvan.

Perinteistä tutkintoon tähtäävää oppisopimusta pidetään liian hitaana ja kalliina. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, jossa maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai ainakin suurinta osaa siitä. Työnantaja saa koulutuskorvausta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ammatillisen koulutuksen kärkihankkeeseen päätyneessä koulutussopimuksessa oppilas olisi kirjoilla oppilaitoksessa ja saisi palkan sijaan opintotukea, vaikka itse opiskelu tapahtuisi enimmäkseen työpaikalla. Yksi tulkinta koulutussopimuksesta on, että kyseessä olisi laajennettu työssäoppiminen.

Toinen Suomen Yrittäjien markkinoima malli on oppisopimus, jossa palkka olisi ensin hyvin alhainen ja nousisi vasta taitojen karttuessa.

”Kaikki koulutusmallit ovat tervetulleita, jos ne vain täsmäävät meidän alamme töihin”, ISS Palveluiden henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen sanoo.

ISS:n aloja ovat kiinteistönhuolto, ruokailu, siivous ja turvallisuus.

”Tekemätöntä työtähän riittää, myös sellaista, mikä ei suomalaisia kiinnosta. Paras koulutusmalli olisi sellainen, jossa valtiovalta antaisi yrityksille rahaa yksilölliseen perehdyttämiseen. Siihen kuormittuneilla esimiehillä ei ole aikaa”, hän sanoo.

Hän pitää oppilaitosten kautta kulkevaa rahoitusta liian byrokraattisena. Myös tutkintotavoitteinen oppisopimus on etenkin kielitaidottomille liian hidas ja vaativa.

Myös HOK-Elanto on kouluttanut maahanmuuttajia vähittäiskaupan tehtäviin 1990-luvun lopulta lähtien, kertoo henkilöstöjohtaja Antero Levänen. Esimerkiksi Alepa-ketjun työntekijöistä 12 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Heistä jokunen on edennyt jo myymäläpäälliköiksi. Ravintoloissa taas on noin 50 filippiiniläistä kokkia.

HOK-Elanto on rekrytoinut maahanmuuttajia yhteistyössä Edupolin kanssa työvoimakoulutuksena, jossa ensin on ollut kolmen kuukauden kurssi teoriaa ja käytännön harjoittelua.

Tältä ajalta oppilas on saanut koulutuskorvausta ja seuraavalta kuuden kuukauden takuutyöllistämisjaksolta harjoittelijan palkkaa. Vasta näiden jaksojen läpäisyn jälkeen on ollut vuorossa vakituinen työsuhde.

Leväsen mukaan HOK-Elanto on valmis työllistämään myös uusia turvapaikan saaneita. Rajoituksena on se, että vaikka kauppojen aukiolot ovat laajentuneet, lisätyötunteja pitää tarjota ensin nykyisille osa-aikatyöntekijöille.

Levänen arvioi, että uudenlainen oppilaitosten kanssa tehtävä koulutussopimus mahdollistaisi nopeahkon tavan tarjota työharjoittelua kotoutettaville.

”Monelle turvapaikan hakijalle tai saajalle riittäisi nyt ensi vaiheessa mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään ja sen pelisääntöihin”, Levänen uskoo. Oppisopimusten vuoro olisi Leväsen mukaan sitten kun maahanmuuttajalla on riittävät kielitaito- ja muut valmiudet suorittaa jokin ammattitutkinto tai sen osa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) lanseerasi vuosi sitten oman oppisopimusmallinsa, jossa olisi ensin kolmen kuukauden ennakkojakso ilman työsopimusta. Sitä seuraisi kuuden kuukauden oppisopimus, joka tähtäisi tutkinnon osaan. Sen jälkeen päätettäisiin jatkosta.

”Tarvitsemme joustavia mahdollisuuksia yhdistää oppimista oppilaitoksessa ja työpaikoilla. Myös ammattiopinnot ja kieliopinnot tulisi yhdistää”, asiantuntija Mirja Hannula EK:sta sanoo.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK suhtautuu hyvin varauksellisesti kevennettyihin työsuhteisiin ja kahdenlaisiin työmarkkinoihin, sanoo koulutuspäällikkö Mikko Koskinen. Tärkeää niin Hannulan kuin Koskisenkin mukaan olisi se, että kieltä ja ammatti opetellaan yhtä aikaa.

Aikuiskoulutuskeskus Amiedu on pilotoinut yhdessä Uudenmaan ely-keskuksen kanssa ammatillista kotouttamiskoulutusta, jossa opiskellaan samaan aikaan sekä suomen kieltä että osa rakentajan tutkinnosta tai hoiva-avustajan tutkinto.

Näin maahanmuuttaja voi päästä kiinni työelämään jo puolessatoista vuodessa.