HS: Haukkumista ja sylkemistä päin naamaa – tällaista on arjen rasismi Helsingissä

Helsingin Sanomat: Haukkumista ja sylkemistä päin naamaa – tällaista on arjen rasismi Helsingissä 12.2.2016

”En astu tänne enää, kun täällä on jotain neekereitä vastassa”, kertoo kaupan kassalla työskentelevä nainen asiakkaan huutelusta Facebookissa.

”Nainen sanoi, ettei minulle tarvitse olla kohtelias. ’Koska sinä et ole suomalainen’”, kertoo helsinkiläisnainen metromatkastaan.

Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina levinnyt toinen toistaan tympeämpiä kertomuksia pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kokemasta nimittelystä.

”Avoin rasismi on selvästi lisääntynyt”, sanoo sosiologi Karin Creutz Helsingin yliopistosta. ”Se ilmenee huuteluna, mutta myös avoimena väkivallalla uhkaamisena.”

Rasismi on lisääntynyt erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana, kertoo ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista.

”Se on tällaista huutelua, syljeskelyä. Ihan tavalliset ihmiset saattavat kommentoida ihonväriä tai vaatetusta”, Taponen kuvailee nykytilannetta.

Tämä rasismi ei näy tilastoissa vaan perustuu maahanmuuttajataustaisten kokemuksiin. ”He eivät kovin helposti ilmoita tällaisesta poliisille, sillä joissakin maahanmuuttajayhteisöissä ei luoteta poliisiin kovin paljon.”

Kymmenessä Euroopan kaupungissa vuonna 2014 tehdyssä vertailussa (Somalit Euroopassa) Helsinki menestyi varsin kehnosti, Taponen sanoo.

”Helsingissä oli enemmän syrjintää somalitaustaisia kohtaan kuin missään muussa vertailun kaupungissa.”

Tilanteeseen on monta syytä. Creutz syyttää osittain perussuomalaisten nousua. Hänen mukaansa puolueen suosion kasvu tuntui antavan joillekin ihmisryhmille luvan avoimeen rasismiin.

Aiemmin kiivaita keskusteluja käytiin verkossa. Sitten pakolaisia alkoi tulla enemmän ja avoimesta rasismista tuli nopeasti arkipäivää, Creutz kuvailee.

”Ehkä ihmisten medialukutaitokaan ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin sosiaalinen media on kehittynyt. Maailmankuvaan vaikuttaa niin paljon myös se, mistä tietonsa haalii – lukeeko iltapäivälehtiä vai sanomalehtiä.”

”Tulin käymään Suomessa, ja samantien vanhempi nainen tuli tönimään mua ratikkapysäkillä”, kirjoittaa suomalainen EU-diplomaatti Aysu Shakir Facebookissa.

Nyt ilmenevän rasismin juuret ovat Creutzin mukaan pitkät ja löytyvät Euroopan historiasta.

”Rasistiset mielikuvat ovat hyvin vanhoja ja elävät sosiaalisessa ja historiallisessa muistissa. Ne aktivoituvat tilanteen mukaan. Sama ilmiö näkyy Euroopassa joka puolella.”

Entä mistä löytyy ratkaisu huuteluun ja muuhun häirintään? Taposen mukaan vihapuheisiin kadulla ja sosiaalisessa mediassa pitää johdonmukaisesti puuttua. Hänen mukaansa tietynlaiset katupartiot ainoastaan lisäävät turvattomuuden tunteita.

”Sellaiset katupartiot, jotka kohdistuvat vain tiettyjä kansanryhmiä kohtaan, eivät ole toivottavia. Näin vaikeina aikoina ahdistusta ei pitäisi purkaa muihin ihmisiin.”

Creutz kaipaisi suomalaisjohtajilta selkeää irtiottoa rasismista. ”Miten on mahdollista, että Suomen kaltaisessa maassa, jossa on korkea koulutustaso, puhutaan äärimmäisen rasistisella tavalla? Siitä on ikään kuin tullut salonkikelpoista ja se on hyvin huolestuttavaa.”

Millaisia kokemuksia sinulla on rasismista? Kerro tarinasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen hs.kaupunki@hs.fi.