Helsingin Sanomat: Helsinki vaatii valtiolta erityistä panostusta kotoutukseen: Turvapaikatta jääneillä vaara joutua kadulle 7.2.2016
Helsingin valtuustossa käydyssä vuoden 2016 talousarviokeskustelussa viime joulukuussa kävi selväksi, että helsinkiläiset poliitikot kantavat erityistä vastuuta yli 30 000 turvapaikanhakijan kohtalosta Suomessa. Lukuisissa puheenvuoroissa yli poliittisen kentän tiedostettiin varsin selkeästi, että Helsinki tulee olemaan se paikkakunta Suomessa, jonne turvapaikanhakijoiden suuri enemmistö tulee lopulta sijoittumaan.
Nyt Helsinki haluaa valtiovallan tiedostavan tämän tosiasian ja vaatii valtiolta samaa ymmärrystä ja erityistä panostusta Helsingille. Helsingin kaupunginhallitus esittää maanantaina viestin valtiovallalle vaatimuksen pääkaupungin erityisaseman huomioimiseksi.
Helsinki toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksessa valtion kotouttamisohjelmaksi, että jollei riskiä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden jäämisestä Suomeen oteta vakavasti, vaarana on näiden ihmisten joutuminen kadulle.
Merkittävä osa pääkaupunkiseudun väestönkasvusta on maahanmuuttajataustaista, toteaa Helsingin kaupunginhallitus lausunnossaan. Valtaosa maahanmuuttajista pärjää normaaleilla asuntomarkkinoilla. Merkittävimmät riskitilanteet liittyvät kasvaneeseen yksityismajoitukseen ja siihen liittyviin epävarmuustilanteisiin sekä kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden jääntiin Suomeen, kaupunginhallitus lausuu.
”Kielteisen päätöksen saaneilla ei ole mahdollisuutta vuokrata asuntoa Suomesta, joten tähän liittyy katuasunnottomuuden riskiä”, kaupunginhallitus varoittaa.
Helsingin mielestä lähtökohtana tulisi olla turvapaikan saaneiden sijoittaminen eri puolille Suomea. ”Pääkaupunkiseudun melko kireän asuntotilanteen vastinparina on muualla Suomessa olevien valtion tukemien vuokra-asuntojen merkittävää tyhjillään oloa”, Helsinki muistuttaa. Suomessa on valtion tukemia vuokra-asuntoja tyhjillään noin 7 000.
Helsinki on huolissaan alaikäisistä tulijoista. Vuonna 2015 Suomeen tulleista 32 000 turvapaikanhakijasta noin 80 prosenttia oli nuoria poikia ja miehiä, jotka varttuvat aikuisiksi Suomessa ilman perhettä.
”Näiden nuorten tilanne on hyvin samankaltainen kuin lastensuojelun toimenpiteiden kohteena olleilla nuorilla”, Helsinki varoittaa.