Valomerkki, pääkirjoitus: Maailma on jo täällä 10.2.2016
Bussikuskisi, kaupan kassa ja kenties myös pomosi ovat maahanmuuttajia.
Monikulttuurisuutta ei pääkaupunkiseudulla kannata vastustaa, sillä maailma on jo täällä. Itse asiassa seudun kasvu, elinkeinoelämän vireys ja vaikkapa ravintolakulttuurin monipuolisuus edellyttävät erilaisuuden hyväksyvää ilmapiiriä.
Vieraskielinen väestö kasvaa Helsingin seudun 14 kunnan alueella kohisten. Nyt alueella asuu 164 000 vieraskielistä, mutta vuonna 2030 määrän ennustetaan olevan lähes 350 000. Vantaalla vieraskielisiä on nyt 30 000, viidentoista vuoden päästä 70 000 eli jopa 28 prosenttia väestöstä. Kasvusta arviolta 10–15 prosenttia tulee turvapaikanhakijoista, sillä suurin osa muuttoliikkeestä on työperäistä. Vantaalla puhutaan jo nyt yli sataa kieltä, yleisimpinä viro ja venäjä. Kirkon jäsenilläkin on kymmeniä äidinkieliä.
Euroopan rajojen valvontaa on syytä tiukentaa, aiheettomasti turvapaikkaa hakevat palauttaa ja rikollisuuteen puuttua, mutta "rajat kiinni" on naurettava ajatus. Suomi on maa, jonka talous ja elintaso perustuvat ulkomaankauppaan ja yhteyksiin. Pääkaupunkiseutu on osa globaalia maailmaa: kulttuuriimme kuuluvat pitsat, pastat ja kebabit, tango, rokki ja räppi. Työpaikoilla on monia kansallisuuksia ja kouluissa lapsilla monesta eri kulttuurista tulevia kavereita.
Tätä kehitystä ei voi pysäyttää, joten sen kanssa pitää oppia elämään: maksimoida hyödyt ja minimoida haitat. Suomi suomalaisille -marssit ja rasistinen some- ja naisviha näyttävät tietä ankeaan yhteiskuntaan, jossa tuskin kovinkaan moni meistä haluaisi oikeasti elää.
Meidän pitää sen sijaan vahvistaa oikeusvaltiota, opettaa tänne tulijoille suomea, maan lakeja ja luovuttamattomia arvoja, kuten tasa-arvoa, ja tarttua nopeasti todella isoon ongelmaan, asuntopulaan ja asumisen kalleuteen. Se on pääkaupunkiseudun kehityksen suurin jarru ja oikeudenmukaisuuskysymys, joka koskettaa niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajia.
Pauli Juusela