Yle: Kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa rajatarkastuksia

Yle: Kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa rajatarkastuksia 5.2.2016

Perussuomalaisten kannattajista peräti 78 prosenttia ottaisi tarkastukset käyttöön, kun vihreiden kannattajista tätä mieltä on 34 prosenttia. Taloustutkimuksen mielipidekyselyyn haastateltiin yli tuhat ihmistä.

Yli puolet suomalaisista kannattaa myös Pohjoismaita ja Schengen-maita koskevien rajatarkastusten aloittamista Suomessa.

Taloustutkimuksen tammikuun lopulla tekemän mielipidekyselyn perusteella 58 prosenttia suomalaisista kannattaa ja 31 prosenttia vastustaa rajatarkastuksia. 11 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Perussuomalaisten kannattajista rajatarkastusten palauttamista haluaa 78 prosenttia ja vihreistä 34 prosenttia.

Erityisesti koulutus näkyi vastauksissa selvästi.

– Mitä koulutetumpi henkilö, sitä enemmän kannattaa vapaata liikkuvuutta, summaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Ylen Ykkösaamussa.

Yliopistotutkinnon suorittaneista yli puolet vastusti rajatarkastuksia, kun ammattikoulun käyneistä vain neljännes oli sitä mieltä, ettei niitä tarvita Pohjoismaiden ja Schengen-maiden välillä.

Tutkimuksessa kysyttiin, pitäisikö Suomen aloittaa rajatarkastukset, jotka koskevat myös Pohjoismaita ja Schengen-maita.

Rajatarkastukset keväällä?

Aiemmin Ruotsi ja Tanska ovat aloittaneet rajatarkastukset pakolaiskriisin vuoksi. Juho Rahkosen mukaan kyselyn tulos viittaa siihen, että Suomikin saattaa ottaa tarkastukset käyttöön viimeistään keväällä.

Eurooppaan saapuvien pakolaisten määrän pelätään lähtevän jälleen nousuun keväällä.

Rahkosen mukaan muutos olisi merkittävä periaatteellisellä tasolla sen vuoksi, että Pohjoismaiden välillä on ollut vapaa liikkuvuus 1950-luvun alusta lähtien ja Schengenin sopimusta on alettu toteuttaa vuonna 2001.

Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi pitää kyselyn tulosta valitettavana.

– Ajattelen niin, että rajatarkastusten palauttamista ei voi käsitellä erikseen siitä maailmasta, jossa elämme. Se on askel suuntaan, jossa kansainvälinen ilmapiiri kiristyy, ja sitä halutaan kiristää yhä enemmän – jossa kansat ja valtiot eroavat toisistaan, jossa kyräillään ja jossa myöskin aseellisen konfliktin mahdollisuus lisääntyy.

– Tämä vapaa liikkuvuus on tietysti arvo sinänsä, mutta se on myös väline sille, että kansat tuntevat toisiaan paremmin, kansainvälisyys lisääntyy ja ihmisten välinen ymmärtäminen lisääntyy. Jos ne rajat nyt pannaan poikki, niin silloin myös tälle rauhalliselle kehitykselle pannaan piste. Ja tästä minä olen huolissani, Koskenniemi jatkaa.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen viikottaisella Telebus-puhelinhaastattelukierroksella, ja siihen vastasi 1006 henkilöä. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kysely tehtiin tammikuun lopulla.