Yle: Tutkija arvioi: Presidentti Niinistön puhe "jäätävän realistinen"

Yle: Tutkija arvioi: Presidentti Niinistön puhe "jäätävän realistinen" 4.2.2016
Aamulehti: Asiantuntija arvioi Niinistön suorasanaisen puheen: "Vie takaisin Kekkosen aikaan"
Ilta-Sanomat: Kommentti: Tästä Niinistö huolestui – ajankohta ei sattumaa
Helsingin Sanomat: HS kävi läpi presidentin puheita: maahanmuutto on Niinistölle konfliktin lähde
Iltalehti: IL-analyysi Niinistön puheesta: Tosiasioiden tunnustaminen avain pakolaiskriisin ratkaisuun

Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelema eduskuntatutkimuksen johtaja arvioi, että Niinistön eilinen puhe oli ulkopoliittiselta katsantokannaltaan "viileän, ellei jopa jäätävän realistinen". Presidentti puhui suorempaan kuin mihin on totuttu.



Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti keskiviikkona valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessaan voimakkaasti kantaa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan puhe oli totuttua tiukkasävyisempi. Hänen mukaansa edes ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei ole esittänyt vaatimuksiaan näin suoraan.

– Jos sitä vertaa Suomen ulkopoliittisen johdon aikaisempiin kannanottoihin, niin kyllä se sävynsä kriittisyydellä ja sisältönsä kyynisyyttä hipovalla realismilla erosi tuntuvasti siitä, mitä aikaisemmin on puhuttu, Jokisipilä sanoo viitaten poliittiseen realismiin.

Ulkopolittisena käsitteenä realismilla tarkoitetaan Jokisipilän mukaan ajattelutapaa, jossa pienen valtion mahdollisuudet vaikuttaa isoihin tapahtumaketjuihin nähdään rajallisina.

Jokisipilä kiinnitti huomiota ennen kaikkea siihen, kuinka paljon pakolaiskriisi sai aikaa puheessa. Ainoastaan loppupuolella puhetta otettiin kantaa taloudelliseen tilanteeseen, ja silloinkin lyhyesti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin painottanut huonoa taloustilannetta, talouskavun puuttumista ja työttömyyttä, ja pitänyt niitä etusijalla. Presidentti oli kuitenkin toista mieltä.

– Hän nimenomaisesti nosti tämän pakolaiskriisin ohi talouden ja totesi, että talous on näistä kahdesta suuresta ongelmasta helpompi.

Puhe oikealla laidalla

Jokisipilä arvioi, että Niinistön puhe oli puoluepoliittisesti oikealla laidalla. Tätä tukevat myös kansanedustajien kommentit: vasemmisto on esittänyt siitä kritiikkiä, mutta perussuomalaiset puolestaan kehuneet. Puhetta on kuitenkin saatettu tulkita väärin. Niinistö sanoi, että jossain vaiheessa pitää tunnustaa, että kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita ei juuri nyt kyetä täyttämään.

– En usko, että hän viittasi YK:n tai Geneven pakolaissopimukseen, mutta Schengenin sopimus ja Dublinin asetus siinä ilmiselvästi saivat kritiikkiä.

Jokisipilä havaitsi rivien välistä "terveen kansallisen itsekkyyden ajatuksen":

– Että tällaisessa tilanteessa kun ollaan, on meidän pystyttävä arvioimaan, olemmeko tulkinneet liiankin tiukasti näitä kansainvälisiä velvoitteita.


___________________________________________________

Aamulehti: Asiantuntija arvioi Niinistön suorasanaisen puheen: "Vie takaisin Kekkosen aikaan"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisissa pitämä tiukkasanainen puhe ei ole suinkaan mitään sellaista, jota ei olisi jo kuultu Suomessa.

Presidentin käyttämässä retoriikassa on nyt palattu vauhdilla vanhaan, arvioi Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori, FT Jukka-Pekka Puro.

Puron mielestä Niinistön puhe oli hyvin tyypillinen Kekkosen puhe.

- Puheessa oli suoria Kekkosen arvojohtajuudelle tyypillisiä ilmaisutapoja, kuten "parasta on tunnustaa tosiasiat" ja "parasta, että tunnustuksen antaa EU". Tässä tavallaan suositaan sellaista välttämättömyysretoriikkaa, jossa tosiasiat pitää tunnustaa riippumatta jopa siitä, mitä viime kädessä kansainväliset sopimukset edellyttävät.

Heti tuoreeltaan presidentin puhetta tutkineen Puron mielestä Niinistön puheesta huokuu muiltakin osin hyvin paljon sama henki kuin Kekkosen puheista.

- 60–70-lukujen Suomelle ominaista oli, että "on vain yksi vaihtoehto". Siihen aikaan se oli Neuvostoliitto. Ulkopolitiikka ikään kuin nytkin määrittää kaikki toimenpiteet myös sisäpoliittisesti.
- Lisäksi puheesta pistää silmään, että se on selvästi Niinistön omasta kynästä – sekin herättää Kekkosvaihteen. Puhe ei ole futuuripassiivisessa konditionaalissa, vaan se on selkeillä argumenteilla.
Aivan kaikilta osin Niinistön puhe ei ole vanhan toistoa.

Keskiviikkoisessa puheessaan Niinistö teki samalla jotain sellaista, mitä hän itse eivätkä hänen edeltäjänsä ole aiemmin tehneet yhtä vahvasti.

Puron mukaan Niinistö on nyt käyttänyt jopa poikkeuksellisen vahvasti sitä perustuslaillista arvojohtajuusvaltaa, joka presidentille annettiin Mauno Koiviston jälkeen.

- Hän on nimenomaan arvojohtaja. Näin vahvaa arvojohtajuuskannanottoa tällaisessa moraalisessa kysymyksessä ei äkkiseltään löydäkään Koiviston jälkeisestä Suomesta.Toisaalta emme ole olleet vastaavassa tilanteessa aikaisemmin.

___________________________________________________

Ilta-Sanomat: Kommentti: Tästä Niinistö huolestui – ajankohta ei sattumaa

Presidentti Sauli Niinistö nosti kissan pöydälle puhuessaan pakolaiskriisistä valtiopäivien avajaisissa. Puheen ajankohta ei ollut sattumaa, kirjoittaa IS:n toimitus­päällikkö Timo Paunonen.

Harvinaisen kovan puheen ytimessä olivat kansainväliset pakolaissopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Presidentin mielestä nyt on käsillä tilanne, jossa Suomi ei enää selviä sopimusten määräämistä velvoitteistaan. Niinistö ei nimennyt tarkasti sopimusta tai esimerkkiä, miten ja millä tavoin Suomen velvoitteet jäävät toteutumatta, mutta asia aukenee, kun asettaa presidentin puheen ja viimeaikaiset tapahtumat rinnakkain. Niinistöhän sanoi puheensa jälkeen, että tarkoitti ”tilannetta tässä ja nyt”.

Yllä olevalla ISTV:n videolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi puheensa taustoja valtiopäivien avajaisten kahvitilaisuudessa.

Niinistön puheen maali löytyy osittain Suomen itärajalta.

Venäjän vastainen raja on EU:n ulkoraja, kuten Kreikan ja Italian, ja kaikilla näillä rajoilla asiat eivät nyt ole hyvin.

Lapissa rajanylityspaikoilla pakolaisia soljuu yli tasaisena virtana, koska Venäjä ei yhteisen rajasopimuksen vastaisesti tarkasta omalla rajavyöhykkeellään papereita. Suomen rajalle päästetään kaikki eli myös he, joilla ei ole Schengen-alueen viisumia tai voimassaolevia matkustusasiakirjoja.

Kun he tulevat Suomen rajapuomille, kansainvälisten sopimusten perusteella tulijat on laskettava maahan, koska he sanovat maagisen sanan: turvapaikka (asylum). Venäjän kanssa yritetään asiaa sopia, mutta sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Venäjä on ilmeisesti muuttanut toimintatapojaan ja lainsäädäntöään, ja se on uhka Suomelle, varsinkaan kun kukaan ei tiedä, miksi Venäjä tekee niin. Rajasopimus ei näytä enää olevan voimassa.

Asylum-ongelma

Ilta-Sanomat kysyi keskiviikkona Rajavartiolaitokselta, onko pakolaisvirrassa tapahtunut muutoksia sen jälkeen, kun pääministerit Dmitri Medvedev ja Juha Sipilä tapasivat viime perjantaina Pietarissa. Vastaus ei yllätä:

– Virta on ollut hyvin tasaista. Tammikuussa ja helmikuun alussa on saapunut keskimäärin 15–25 turvapaikkaa hakevaa vuorokaudessa itärajan yli, yleisjohtaja ja tutkinnanjohtaja Pasi Iittiläinen Lapin rajavartiostosta kertoi IS:lle.

Eli Suomen ja Venäjän neuvottelut eivät näy ainakaan vielä tuloksina rajalla. Vielä ei ole hätää, mutta kevättä ja kesää odotetaan itärajan raja-asemilla kauhulla. Pakolaismäärien kasvaminen tietää sitä, että Rajavartiolaitos ei pysty hoitamaan tehtäviään pitkällä rajalla. Sitä ennen pitäisi jotain keksiä, joko yhdessä Venäjän kanssa tai EU:n kanssa tai sitten yksin.

Niinistö viittasikin puheessaan asylum-ongelmaan:

Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum”, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen, sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja. Vailla mitään oikeaa perustettakin saa täyden, vuosiakin kestävän tutkinnan, ja pystyy sen jälkeen välttämään pakkotoimia, elleivät turvapaikan edellytykset täytykään, ja siis jäämään sinne, minne väärin perustein tuli.

Niinistön puheen kärki oli suunnattu EU:lle ja EU:n yhteisiin pakolaislinjauksiin ja -sopimuksiin. Niinistön ratkaisu on se, että Eurooppa auttaa vain hädässä olevia ja pyrkii tekemään ennaltaehkäisevää työtä kriisialueilla.

Nyt toimintaa säätelevät oikeusvaltion periaatteiden mukaan YK:n pakolaissopimus ja EU:n Dublinin sopimus, joka määrää, että turvapaikka-asiat on käsiteltävä siinä maassa, mihin pakolaiset tulevat ensin. Varsinkin Dublinin sopimus on tehty aikana, jolloin kukaan ei nähnyt kansainvaellukseksi yltynyttä pakolaisvirtaa Eurooppaan. Idästä tuleville Suomi on EU:n ulkorajaa, ja silloin sopimusten merkitys ja vaikutus koskettavat meitä suoraan.

Reaalipoliitikon puhetta

EU horjuu sopimusten velvoitteissa jo nyt, ja Niinistön puhe oikeastaan vain tunnusti vallitsevan tilanteen. Eri maat ovat tekemässä omia ratkaisujaan, ja nyt puhutaan jopa vapaan liikkuvuuden takaavan Schengen-alueen romahtamisesta.

Niinistö sanoi asian suoraan, tosin ei ensimmäistä kertaa. Pakolaiskriisi on paljon muutakin kuin Lähi-idän kriisialueilta pakenevien ihmisten auttamista. Pakolaisvirtaan liittyy paljon kansainvaelluksen piirteitä, valtapolitiikkaa, suoranaista rikollisuutta ja – mikä pahinta – alaikäisten lasten hätää. Niinistön mukaan kaikki tämä haastaa eurooppalaiset arvot ja rakenteet, ja tätä kaikkea ei nykyisillä sopimuksilla ehkä pystytä ratkaisemaan:

On tehty kansainvälisiä sopimuksia, EU-direktiivejä ja kansallisia lakeja, ja on ajateltu kauniisti ja oikein, että kaikkia hädässä olevia autetaan.

Niinistön puhetta hämmästeltiin opposi­tio­puolueissa ja järjestöissä.

Tuohtumus on ymmärrettävää. Pitää kuitenkin muistaa, että presidentti on tunnetusti reaalipoliitikko. Hän lähestyy ongelmaa juristin tarkkuudella ja etsii selkeitä ratkaisumalleja, koska nykysysteemi ei toimi, ja jos systeemi ei toimi, se täytyy uudistaa.

Pahinta on, jos kukaan ei tee mitään.

Sitä ei kai kukaan toivo.


___________________________________________________

Helsingin Sanomat: HS kävi läpi presidentin puheita: maahanmuutto on Niinistölle konfliktin lähde

Reilun puolen vuoden aikana presidentti Sauli Niinistön huoli Suomen maahanmuuton hallinnan voimavaroista on kasvanut koko ajan suuremmaksi ja empatia on haalistunut. Maahanmuutto nousi suureksi teemaksi Niinistön kauden puheissa vasta loppukesästä.

Päättäjien puheet Suomessa ja muualla Euroopassa ovat koventuneet ja kylmenneet pakolaistilanteen kriisiytyessä. Pragmaattisuus ja realismi ovat ajaneet idealismin ja humanismin edelle.

Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheissa turvapaikanhakijat näyttäytyivät ensin uhreina Välimerellä. Ukrainan kriisi sai kuitenkin ulkopoliittisista ongelmista huomattavasti suuremman roolin kuin esimerkiksi Syyrian sota.

Puhuessaan edellisen kerran valtiopäivien avajaisissa pian eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa Niinistö korosti vielä avoimuutta ja epäitsekkyyttä:

”Suomeen mahtuu kyllä monenlaista elämäntapaa ja olosuhdetta, monta kulttuuriakin. Mutta kaikkea meille ei mahdu. Itsekkyyden tai ylemmyydentunteen kulttuuri – niihin meillä ei ole varaa”, hän totesi.

Turvapaikanhakijat tekivät todellisen läpimurron presidentin puheisiin vasta viime elokuussa suurlähettiläspäivillä. Presidentti Niinistö lähestyi turvapaikanhakijoiden määrän kasvua konfliktin kautta:

”Eurooppa vetää puoleensa niin vainottuja kuin yksinkertaisesti parempaa elämää etsiviä. Tässä kysymyksessä olemme ristiriidan edessä. Sivistyskansan inhimillisyys ja kunnia vaativat, että näitä ihmisiä autetaan. Toisaalta tiedämme, että Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida hoitaa siirtämällä yhä suurempi osa väestöä Eurooppaan.”

Hän lausui jo tuolloin synkeän ennusteen EU:n kyvystä hoitaa pakolaiskriisiä.

”Voi kysyä, kestääkö esimerkiksi Schengen-järjestelmä mitä tahansa? Vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta liikkuvuutta. Luulenpa, että ellei Euroopalla ole haasteeseen yhteiskuntien ja kansalaismielipiteen kannalta kestäviä yhteisiä vastauksia, alkaa ajan oloon tulla yhä enemmän kansallisia vastauksia.”

Kansainvälisissä tapahtumissa presidentti maustaa puheitaan tavallista enemmän empatialla. YK:n yleiskokouksessa viime syyskuussa Niinistö muistutti, että raskaimman taakan pakolaiskriisistä kantavat pääasiassa kriisialueiden naapurivaltiot.

”Auttamatta jättäminen ei ole meille vaihtoehto. Meidän on kuitenkin löydettävä tehokkaampia ja kestävämpiä keinoja auttaa hädänalaisia. Kansainvälisen yhteisön on nyt näytettävä että me välitämme.”

Juhlistaessaan joulukuussa Suomen 60:ttä vuotta YK:n jäsenenä Niinistö muisteli, kuinka Suomi itse oli aikoinaan avunsaajamaa.

”Toisen maailmansodan jälkeen suomalaislapset saivat 50 000 paria kenkiä Unicefiltä, mikä mahdollisti heidän koulumatkansa talvisisin. Muutama vuosi myöhemmin Suomi antoi ensimmäisen lahjoituksensa auttaakseen muiden maiden lapsia.”

Hän myös totesi, että on helppo ymmärtää, miksi ihmiset pakenevat Isisin aiheuttamaa terrorismin uhkaa ja peräänkuulutti uusia keinoja pakolaistilanteen hallitsemiseksi.

Uuden vuoden puheessaan vuonna 2016 Niinistö alkoi korostaa sitä, etteivät kaikki turvapaikanhakijat ole aidosti hädänalaisia.

”Pakolaisuuden luonnekin on muuttunut: liikkeelle lähdetään muualtakin kuin hädän keskeltä. Pakolaisuus ja kansainvaellus kulkevat nyt käsi kädessä kohti Eurooppaa.”

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan nykyisen kriisin pääsyyt ovat nimenomaan väkivaltaiset konfliktit, jotka ovat ajaneet noin 60 miljoonaa ihmistä kodeistaan. Näistä ihmisistä noin kolmannes on joutunut pakenemaan kotimaastaan.

Presidentti Niinistö totesi, että paremman elintason etsiminen on inhimillistä. Hän myös varoitti, että kaikki tulijat eivät saavu Suomeen ”hyvin aikein”.

”Joillakin on terrorismitaustaa ja jotkut tekevät muuta pahaa. Muutaman harvan taustat ja teot luovat aiheetonta epäluuloa kaikkia maahantulijoita kohtaan.”

Niinistön keskiviikkoinen puhe valtiopäivien avajaisissa on tähän astisista ylivoimaisesti kriittisimmin maahanmuuttoon suhtautuva.

Niinistö on aiemminkin nostanut esille sen, kuinka Euroopan rakenteet vaarantuvat suuren pakolaiskriisin vuoksi.

Kansainvälisten sopimusten haastaminen oli kuitenkin uutta. Tavallisesti Niinistö on korostanut eurooppalaisia arvoja ja ihmisoikeuksista kiinnipitämistä. Nyt kansainväliset sopimukset vaikuttivat presidentin puheessa naiiveilta ja idealistisilta.

”On tehty kansainvälisiä sopimuksia, EU-direktiivejä ja kansallisia lakeja, ja on ajateltu kauniisti ja oikein – että kaikkia hädässä olevia autetaan.”

”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.”

Presidentin mukaan ”Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta”.

”Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme. Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.”

___________________________________________________

Iltalehti: IL-analyysi Niinistön puheesta: Tosiasioiden tunnustaminen avain pakolaiskriisin ratkaisuun

Presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisten puhe ennakoi realistisesti sitä, mitä Euroopalla ja Suomella on edessään, kirjoittaa Kreeta Karvala.

Niinistön puhetta leimasi vahva paasikiveläinen henki tosiasioiden tunnustamisesta.

Vaikeassa tilanteessa tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin haastavaa. Sen sai tuta myös presidentti, kun hänen "kovaksi" luonnehdittua puhettaan alettiin saman tien kritisoida.


Kun Suomen ulkopolitiikkaa johtava presidentti esitti puheessaan synkän, ja omin käsin kirjoittamansa näkymän siitä, mikä Suomea, Eurooppaa ja eurooppalaisia arvoja uhkaa, ja miten pitäisi toimia, jotta ongelmat eivät pahenisi, oli vastareaktiona presidentin termein kuvattuna "pilkkuun asti" tehtyä sanavalintojen tarkasteluja sekä lauseiden irrottamisia asiayhteydestään, kuten Suomessa ja somessa on viime aikoina ollut tapana tehdä.

Toisaalta kritiikki kertoo myös siitä, että presidentin flunssainen sulkakynä olisi voinut olla selkeämpi.

Presidentin puhe keräsi kritiikkiä muun muassa ihmisoikeussopimuksien vähättelystä, pelaamisesta nationalistien pussiin, henkisestä kylmyydestä, ja siitä mikä on rikkaan Euroopan sietokyky suhteessa tänne saapuviin turvapaikanhakijoihin.

Presidentti antoi puheessaan ymmärtää, etteivät kansainvälisten sopimusten "kauniit" päämäärät sovi yhteen nykyisen todellisuuden kanssa: "On tehty kansainvälisiä sopimuksia, EU-direktiivejä ja kansallisia lakeja, ja on ajateltu kauniisti ja oikein - että kaikkia hädässä olevia autetaan. Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita", Niinistö sanoi.

Tämä on totta. Useat EU-maat eivät enää noudata kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Itäisessä Euroopassa on muurit, Tanska kiristänyt merkittävästi lakejaan, Schengen-maa Norja ei ota vastaan Venäjältä tulevia turvapaikanhakijoita, ja myös Saksa aikoo kiristää lakejaan. Lisäksi monissa EU-maissa suunnitellaan jo turvapaikanhakijoille ihmisoikeussopimusten vastaisesti määrällisiä rajoituksia.

Presidentti kysyi Paasikiven hengessä, että "olisiko jonkun tämä tosiasia tunnustettava ja rehellisesti myönnettävä".

Kriitikoiden mielestä presidentti kyseenalaisti kansainväliset ihmisoikeussopimukset, lähinnä Geneven pakolaissopimuksen, kun hän totesi: "On väläytelty myös kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamista. Se tie on hidas ja tuskin tuottaa ratkaisua akuuttiin tilanteeseen." Lisäksi presidentti totesi, että "jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia."

Myöhemmin presidentti kiisti, että olisi ehdottanut Suomen luopuvan kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. "Enhän minä mitään siitä puhunut. Tämä alkaa taas mennä siihen pilkun vääntämiseen", Niinistö kommentoi puheensa jälkeen.

Ei hän Geneven sopimuksesta luopumisesta mitään puhunutkaan, totesi vaan, että pakolaissopimusten muutos on liian hidas tie käsillä olevan akuutin kriisin ratkaisemiseksi.

On myös syytä muistaa, että presidentin mainitsemia kansainvälisiä sopimuksia ovat myös Dublin-, ja Schengen-sopimukset, jotka eivät enää käytännössä ole voimassa EU:n alueella.

Kansainvälinen ihmisoikeussopimus on myös EU:n turvapaikkadirektiivi, joka sääntelee esimerkiksi sitä, kuinka nopeasti turvalliseksi luokitellusta maasta väärin perustein turvapaikkaa hakeva henkilö voidaan pikakäännyttää. Nykyisen direktiivin mukaisen pikakäännytyksen on oltava vähintään kahdeksan päivän kestoinen, vaikka asiantuntijoiden mukaan päätöksen voisi tehdä heti rajalla ja huomattavasti nopeammin.

On helppo yhtyä presidentin tuumailuun, että jos esimerkiksi EU:n turvapaikkadirektiiviä, ja siihen liittyviä kansallisia tulkintoja säädettäisiin nyt, niiden sisältö olisi tiukempi, mutta silti ne varmasti edelleen pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia.

Myös ex-ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) totesi presidentti Niinistön puheen jälkeen Facebookissa, että kansainvälisiä sopimuksia on tietenkin tarpeen mukaan voitava tarkistaa ja kehittää. Tuomioja oli presidentin linjoilla myös siinä, että hän peräänkuuluttaa EU:lta nykyistä tehokkaampia toimia.

Tuomioja korosti kuitenkin myös sitä, että Geneven pakolaissopimukseen ei pidä puuttua, koska "Suomen kaltaisten pienten maiden erityisessä intressissä on tinkimättä noudattaa kansainvälisiä sopimuksia".

Lienee täysin selvää, että Suomen tasavallan presidentin intressissä on noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Se on pienen maan elinehto suurvaltioiden puristuksessa, mutta tästä huolimatta sopimuksia on myös voitava tarkistaa ja kehittää, aivan kuten Tuomiojakin totesi.

Suomen kohdella pakolaiskriisin liittyvä suurvaltapoliittinen tilanne on tällä hetkellä vähintään hankala. Suomi on ainoa EU-maa, johon tulee turvapaikanhakijoita sekä länsi- että itärajan kautta. Tällä hetkellä itärajan yli tulee noin 100 henkilöä viikossa. Kuten tunnettua Venäjä voi halutessaan avata tai sulkea Suomeen pyrkijöiden virran, ja tämä on se realismi ja todellisuus, jonka kanssa Suomi joutuu elämään. Kuten presidentti totesi: " On myös riski, että pakolaisia käytetään kyynisen valtapolitiikan välineinä."

Tulijamäärä Venäjältä voi kasvaa myös siksi, että Turkki alkaa juuri myönnetyn EU-rahoituksen avulla estää turvapaikanhakijoiden lähdön Eurooppaan, jolloin pakolaisreitti voi siirtyä kulkemaan Venäjän kautta.

Myös Turkki on ongelma EU:lle. Ei ole sattumaa, että valtaosa Lähi-idästä Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista alkoi virrata viime kesänä Eurooppaan juuri Turkin kautta, vaikka aiemmin Tukki on pitänyt rajansa kiinni. Pakolaismäärää sääntelemällä Turkki pystyy kiristämään etuja, kuten viisumivapauden tai EU-jäsenyysneuvottelujen uudelleen avaamisen, vaikka maan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne eivät jäsenyyttä puolla.

Presidentti Niinistö puhui myös eurooppalaisten arvojen romahtamisesta: "Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme. Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa."

Tällä Niinistö todennäköisesti viittasi erityisesti Kölnissä ja muualla Euroopassa uutenavuotena tehtyihin naisten seksuaalisiin ahdisteluihin sekä rikoksiin, jotka ovat johtaneet maahanmuuttovastaisten mielipiteiden kiristymiseen sekä äärinationalististen väkivallantekojen leimahtamiseen. Kumpikaan näistä ei edusta eurooppalaisia arvoja.

Yleinen ilmapiirin kiristyminen horjuttaa myös Euroopan maltillisten johtohahmojen, kuten esimeriksi Angela Merkelin asemaa ja nostaa äärinationalististen ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kannatusta.

Suomessa kritisoitiin, että Niinistön puhe satoi maahanmuuttovastaisten tahojen laariin. On täysin selvää, että vielä pahemmin heidän laariinsa sataa, mikäli nykyistä hallitsematonta tilannetta ei saada rakentavasti ratkaistua.

Hallitsemattoman kansainvaelluksen seurauksena Eurooppa uhkaa hajota, mutta silti se ei tunnu löytävän toimivia keinoja asioiden ratkaisemiseksi.

Pragmaattisen presidentti Niinistön ratkaisu on eräänlainen pienimmän riesan tie: EU:n pitäisi valmistautua siihen, että pakolaisten määrää rajoitetaan, mutta samalla huolehdittaisiin siitä, että hädänalaisimmat saavat apua: "Parasta on tunnustaa tosiasiat, ja parasta, että tunnustuksen antaa EU ja ryhtyy yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle, ja sitä kautta raivaa turvan tilaa pahimmassa hädässä oleville", Niinistö sanoi.

Toivottavasti eurooppalaiset päättäjät tarttuvat toimeen, sillä nykyisellään apu ei kohdistu sitä eniten tarvitseville. Lisäksi hallitsematon kansainvaellus ruokkii nationalistisia ääriliikkeitä, ja niitä valtiollisia tahoja, joiden tavoitteena on horjuttaa yhtenäistä Eurooppaa ja sen arvopohjaa.