Yle: Poliisi: Vihapuhe roihahti Belgian iskujen jälkeen

Yle: Poliisi: Vihapuhe roihahti Belgian iskujen jälkeen 23.3.2016

Poliisi on huolissaan vihapuheesta sosiaalisessa mediassa ja kaduilla.

– Se on asia, josta meidän jokaisen tulisi kantaa vastuumme, sanoo ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista.

Hänen mukaansa tiistaisen Belgian iskun jälkeen vihapuhetta on näkynyt entistä enemmän ja tämä vihapuhe on liittynyt erityisesti maahanmuuttajiin.

– Kiristyneen ilmapiirin myötä on näkynyt, että arjen rasismi on noussut ja maahanmuuttajayhteisöistä on tullut palautetta ilmapiirin rajustakin muuttumisesta viimeisen kolmen vuoden aikana. Kadulla saatetaan huudella perään rasistisia huutoja.

Taponen pyrkii työssään estämään väkivaltaista radikalismia.

– Havainnot Helsingistä ovat senkaltaisia, että nyt pinnalla olevan radikalismin taustalla ovat ihan supisuomalaiset ihmiset ja se näkyy muun muassa puheena sosiaalisessa mediassa, käyttäytymisenä kadulla, arjen rasismina ja äärimmillään se voi tarkoittaa sitä, että tällainen Soldiers of Odin -tyyppinen porukka kertoo tuovansa turvaa marssimalla kaduilla viikonloppuisin.

Miksi radikalisoidutaan?

Taposen mukaan radikalisoituminen Suomessa ja vaikkapa taistelualueelle lähteminen johtuu hyvin pitkälle siitä, että ihminen kokee jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Tämä saattaa johtua vaikkapa työttömyydestä, koulutuksen, sosiaalisten suhteiden, perheen tai kielitaidon puuttumisesta. Tällaiset asiat voivat tuoda tunteen, ettei ole enää mitään menetettävää ja tehdään päätös vaikkapa taistelualueelle matkustamisesta.

Taponen korostaa, että uskonto ei välttämättä liity kuvioon millään tavalla.

– Uskonto saattaa olla laukaiseva tekijä silloin, jos ihminen altistuu uskonnolliselle propagandalle.

Taposen mukaan ihminen pyritään saamaan takaisin yhteiskuntaan. Mukana on moniammatillinen ryhmä sekä järjestöjä, jotka osallistuvat auttamiseen.

– Tuki voi olla yhteiskunnan tukea, kanssakäymistä, vierellä kulkemista, työpaikan löytymistä, juttelemista.

Radikalisoitumisen taustalla on usein syrjäytyminen ja sen ehkäisyssä on mukana monenlaista toimijaa. Esimerkiksi Marttapiirit ovat jo vuosikausia järjestäneet kotitalouskursseja maahanmuuttajille.

Nuorten houkuttelu voi olla helppoa

Nuorten houkuttelulle ja värväämiselle otollista maaperää on niin sanottu osattomuuden kokemus, jota on esimerkiksi koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen.

– Monella on myös koulukiusaamisen ja rasismin kokemuksia. Rekrytointi muuttuu helpoksi, kun rekrytoija voi vahvistaa tunnetta, että eihän tämä yhteiskunta kuitenkaan hyväksy sinua, sanoo Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.

Hänen mukaansa nuorisotoimi kuuntelee nuorten kokemuksia ja niitä välitetään päättäjille.

– Teemme paljon töitä poliisin ja sisäministeriön kanssa, että kokemuksia saataisiin kuuluviin. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöjen kautta olemme luoneet tilaisuuksia, joissa on nuoria, heidän vanhempiaan ja viranomaisia. Keskustelemme ja jaamme tietoa. Vahvistamme vanhempien tietoa koulutus- ja harrastusmahdollisuuksista. Kuuntelemme nuorten kokemuksia esimerkiksi syrjinnästä ja kiusaamisesta.

Rasismi aikuisten suunnasta

Laition mukaan yleistä on, että nuoret kokevat rasismia tuntemattomien aikuisten suunnalta.

– Hyväksytyn puheen raja on siirtynyt huolestuttavaan suuntaan. Muslimiyhteisö ei ole se ongelma tässä vaan yhteisö, joka rasismia kohtaa eniten. Mitä enemmän lyödään leimaa tiettyyn uskontoon, sitä vaikeampi enemmistön eli oikein toimivien muslimien on toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja sitä helpommaksi rekrytointi muuttuu.

Helsinki on aloittanut suurhankkeen, jonka avulla etsitään uusia ratkaisuja maahanmuuttajanuorten aseman parantamiseksi. Hankkeeseen on saatu yli kahden miljoonan euron lahjoitus.

– Helsinki laittaa tällä hetkellä valtavasti paukkuja siihen, että kaupunki olisi oikeudenmukaisempi paikka kaikille nuorille, Laitio summaa.