Vihreä Lanka: Näin väittelet rasistin kanssa

Vihreä Lanka: Näin väittelet rasistin kanssa 21.3.2016

Maahanmuuttokriittinen serkku möykkää Facebookissa ja uutiskommenteissa levitetään valheita islamisaatiosta. Vihreä Lanka neuvoo, miten nettirasistien kanssa kannattaa väitellä.

1. VÄÄNNÄ VAIKKA VÄSYTTÄÄ

MAAHANMUUTTOVASTAINEN möly väsyttää. Nettirasistin kanssa kannattaa silti keskustella. Rasistisen kommentin sivuuttaminen voi viestiä, että tukee sitä. Kaikki muut eivät ole rasisteja, vaikka siltä joskus tuntuukin.

”Pieni äänekäs vähemmistö yrittää esittää, että on enemmistö. Se ei saa mennä läpi”, sanoo Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen.

Rasistit peittoavat muut keskustelijat, koska he ovat nopeita kirjoittajia. He eivät itse etsi faktoja tai muotoile sanomisiaan. Osa teksteistä on kopioitu ja käännetty ulkomaisista ryhmistä. Suhteellisen pieni, mutta aktiivinen verkosto pystyy luomaan kuvan laajasta uhasta.

2. ÄLÄ TROLLAA

”TAVALLINEN IHMINEN ei mene kertomaan itsestäänselvyyksiä. Kuten sitä, että ihmisoikeus kuuluu kaikille. Siksi keskustelupalstoilla meuhkaavat vain hullut”, sanoo bloggaaja Jori Eskolin. Hän kirjoittaa Ääntä perkele! -blogia.

Rasistisille palstoille ei ole järkeä lähteä käännyttämään ketään. Ne ovat kuplia, joilla haetaan vahvistusta omalle mielipiteelle. Siellä ei synny keskustelua.

”Trollit nauttivat vahvojen reaktioiden herättämisestä. Jos väittelet rasistisella alustalla kaikkia muita vastaan, toimit kuin trolli”, sanoo Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho.

3. TOISTA, TOISTA, TOISTA

FAKTAT VÄHENTÄVÄT muukalaisvastaisen mölyn määrää.

”Pyydä faktoja ja osoittamaan väitetty syy–seuraus-suhde. Keskustelu loppuu yleensä siihen”, Eskolin sanoo.

Rasismin käyttövoima on, että ihmisestä tehdään epäihminen, loinen. Tällaiset yleistykset pitää purkaa. Rasistisen retoriikan avaaminen on tärkeää. Tuo esille, miten retoriikalla luodaan tunnelmaa.

”Kun sanotaan 'näyttää liittyvän' tai 'maallikolla herää helposti epäily...' ja näihin liitetään raiskaus tai ISIS:in hirmutekoja, niin tarkoitus ei edes ole perustaa sanomaansa faktoihin, vaan ainoastaan luoda kuvitelmaa syy-seuraus­suhteesta. Tämä on tyypillisin europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon (ps) käyttämä metodi”, Eskolin sanoo.

4. ARGUMENTOI TUNTEELLA

HYVÄ ARGUMENTTI vetoaa sekä järkeen että tunteisiin. Jos haluaa muuttaa ihmisen näkemyksiä, pitää ymmärtää olettamukset, joiden varaan hän rakentaa näkemyksensä.

”Suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen. Jos nyt sanotaan, että Suomi täytyy pitää puhtaana, niin pitää purkaa tämä väärä lähtöoletus. Mutta sitä varten pitäisi päästä dialogiin”. Lehtonen sanoo.

Tutulla ihmisellä on enemmän auktoriteettia. Uskomme todennäköisemmin tutun argumentteja kuin vieraan.

5. YRITÄ YMMÄRTÄÄ

”JOTTA JOTAIN voi tehokkaasti kritisoida, sitä pitää ymmärtää”, sanoo Mikko Lehtonen.

Väittelyssä ei yleensä kuunnella toisen näkemystä. Vihatutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että vihaa lietsovillakin on argumentteja kommenttiensa taustalla.

”Paras tapa on kysyä, mikä on johtanut siihen että ajattelet näin, oletko aina ollut tuota mieltä. Se laittaa ihmisen perustelemaan ja puolustamaan näkemystään. Siihen voi vastata avaamalla omia kokemuksiaan”, sanoo Vilma Luoma-aho.

6. HYVÄKSY TOSIASIAT

MIELIPITEEN muuttaminen on todella vaikeaa.
Näin käy vain, jos ihminen on valmis etsimään uutta tietoa, hän luottaa tiedon lähteeseen, ympäristö tukee muutosta ja uusi mielipide saa vahvistusta muilta.

”Yleensä ihminen hakee tietoa vasta, kun kohtaa jonkun vaikeuden. Esimerkiksi sairastuu. Silloin voi kiinnostua sellaisistakin asioista, jotka ovat vastoin omia uskomuksia”, Luoma-aho sanoo.

Hänen mukaansa mahdollisuus ihmisen käännytykseen ulkomaalaisvihamielisyyden polulta on vain, jos keskustelua käydään muualla kuin muukalaisvastaisella foorumilla.

”Meillä on taipumus olla muiden kanssa samaa mieltä. Teemme nopean arvion siitä, mitä mieltä muut ovat.”

7. VAKUUTA YLEISÖ

”RASISTIEN ONGELMA on, että he niputtavat kaikki yhden ryhmän jäsenet samanlaiseksi. On hölmöä, jos antirasisti sortuu samaan”, sanoo Lehtonen.

Muukalaisvastaiset ovat kirjava joukko, jonka motivaatiot ovat ristiriitaisia. Tepsivät argumentitkin vaihtelevat.

Vannoutunutta rasistia ei pysty vakuuttamaan. Mutta heitä on niin vähän, ettei heihin kannata kuluttaa energiaa. Sen sijaan voi vaikuttaa keskustelun yleisöön. He miettivät, kenen argumentti on paras.

8. ÄLÄ SIEDÄ MITÄ VAIN

”JOSKUS ON paikallaan ilmaista kirjoittajalle, ettei siedä jotain. Näyttää, missä oma raja kulkee”, sanoo bloggaaja Eskolin.

Netin rasistisesta materiaalista kannattaa ilmoittaa verkkosivuston ylläpitäjälle. Tällä on velvollisuus poistaa sivustolta törkeä materiaali. Uudistetun rikoslain säännöksen mukaan ylläpitäjä voi joutua vastuuseen lainvastaisista teksteistä, vaikka ei olisi itse niitä kirjoittanut.

Keskustelupalstan ylläpitäjä voidaan myös tuomita kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Poliisillekin voi ilmoittaa rasistisesta aineistosta.

9. LEVITÄ HYVÄÄ

JOS EI JAKSA väitellä, voi aina kannustaa samanmielisiä. Voi kirjoittaa nettifoorumilla, että antirasistit tekevät arvokasta työtä.

”Positiivisesta palautteesta he saavat voimaa jatkaa”, professori Luoma-aho sanoo.