HS: Huutokauppaa Syyrian pakolaisilla

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Huutokauppaa Syyrian pakolaisilla 31.3.2016

EU-mailla on Turkki-sopimuksen tultua voimaan uudenlainen vastuu syyrialaispakolaisista – pakolaisleireiltä Syyrian naapurimaista on siirrettävä haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia turvaan.

Syyriassa soditaan kuudetta vuotta. Kuolleita on 250 000, pakolaisia lähes viisi miljoonaa. Valtaosa pakolaisista on Syyrian naapurimaissa. Pelkästään Turkissa pakolaisia on melkein kolme miljoonaa.

Tilanne on ollut Syyrian naapureille ja pakolaisille kestämätön jo pitkään. Euroopan näkökulmasta kyse on kuitenkin käännekohdasta.

EU:n ja Turkin toissa viikolla solmima sopimus tukkii Turkista Kreikan kautta Eurooppaan pyrkivien tien. Se on ollut tavoitekin. Nyt EU-mailla on kuitenkin uudenlainen vastuu syyrialaispakolaisista – jo Eurooppaan tulleista mutta myös pakolaisleirien kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista. EU:n on näytettävä, että unioni toimii tavoitteensa mukaisesti, siis niin, että pakolaisia siirretään turvaan suoraan leireiltä ilman ihmissalakuljettajia. Siitä, miten tämä tehdään, käydään eräänlaista huutokauppaa.

Meklareita on useampia. Yksi on EU. Sen on jaettava Turkki-sopimuksen mukaisesti noin 72 000 Turkissa olevaa syyrialaispakolaista eri EU-maihin. EU nimittäin sopi, että käytännössä kaikki Kreikkaan tulleet palautetaan Turkkiin ja jokaista Turkkiin palautettua syyrialaista kohden EU siirtää Turkista yhden syyrialaisen EU-maahan.

Myös YK on panemassa vauhtia syyrialaispakolaisten siirtoihin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR isännöi keskiviikkona Genevessä kokousta, jossa vaurailta mailta toivottiin sitoumuksia pakolaisten vastaanottamisesta. Tavoitteena on, että syyrialaispakolaisista 10 prosenttia, 480 000 ihmistä, saataisiin uudelleensijoitettua vuoden 2018 loppuun mennessä. Tähänastisten tarjousten perusteella tavoitteeseen on pitkä matka.

Suomeen viime vuonna tulleista 32 500 turvapaikanhakijasta syyrialaisia oli 877. Tänä vuonna tulleista 2 200 turvapaikanhakijasta heitä on 150.

Sisäministeriön arvion mukaan Suomen tulee tänä vuonna 10 000–15 000 turvapaikanhakijaa. Tämä määrä sisältää myös Turkista tai Kreikasta Suomeen siirrettävät syyrialaispakolaiset, joita on noin 3 300.

Arviot tulijamääristä kertovat, että myös Suomen turvapaikanhakijatilanteessa on tapahtunut käänne. EU-maat ovat tukkineet Schengen-alueen ulko- ja sisärajat. Suomi sopi Venäjän kanssa itärajalta Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden reitin sulkemisesta. Nyt turvapaikkaa hakee noin 60 tulijaa viikossa.

Maahanmuuttovirasto ilmoittikin vähentävänsä vastaanottokeskuksista yli 7 000 paikkaa. Hallitus antaa myös kevään mittaan useita turvapaikkapolitiikkaa kiristäviä lakiesityksiä, ja siksi esimerkiksi perheenyhdistämisten määrä vähenee.

Vastuu pakolaisista ei katoa, vaikka turvapaikanhakijoita ei tulisi suoraan EU:n ja Suomen rajoille. Tosin Suomi ei ole kovin antelias, eikä hallitusohjelma anna juuri pelivaraa. Siihen on kirjattu perussuomalaisten vaatimuksesta, että Suomi suostuu vain vapaaehtoiseen taakanjakoon turvapaikanhakijoiden siirroissa. Tämä kirjaus aiheuttanee hallituksessa vääntöä vastedeskin.

Jo viime kesänä tehdyn jaon mukaan Suomen osuus EU:n sisäisistä turvapaikanhakijoiden siirroista on noin 2 200 hakijaa. Kun maiden osuuksia on jaettu Turkki-sopimuksen mukaisesti, Suomen osuus Turkista siirrettävistä syyrialaisista on 1 100. Lisäksi Suomella on oma pakolaiskiintiönsä. Kiintiöpakolaisten määrä on 750. Heistä 600 on Turkista otettavia syyrialaisia ja 150 syyrialaisia Libanonista tai Jordaniasta. Tämä oli siis se, mitä Suomella oli tarjota UNHCR:n syyrialaispakolaiskokouksessa.

On selvää, että vaikka EU saisi pian Turkki-sopimuksen toimimaan kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen ja syyrialaisten siirrot käynnistymään, se ei vielä paranna miljoonien syyrialaispakolaisten oloja riittävästi tai ratkaise globaalia pakolaiskriisiä.