Yle: Lapsiasiavaltuutettu huolestui lapsiin kohdistuvasta rasismista

Yle: Lapsiasiavaltuutettu huolestui lapsiin kohdistuvasta rasismista 20.3.2016

Perussuomalaisten Terhi Kiemungin kommentit maahanmuuttajataustaisten lasten virpomisesta herättivät voimakasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsiin kohdistuva keskustelu on koventunut.

Palmusunnuntai on saanut viime vuosina perinteekseen noidiksi pukeutuneet pikkuvirpojat. Perinne on sekoitusta niin kirkollisista kuin pakanatavoistakin. Pikkuvirpojille perinne on ennen kaikkea hauska roolileikki ja odotettu karkkipäivä.

Perussuomalaisten Terhi Kiemunki kommentoi maahanmuuttajataustaisten lasten virpomista sosiaalisessa mediassa. Facebookissa julkaistu viesti ja sen alla käyty keskustelu levisivät nopeasti kuvakaappauksena. Viesteissään Kiemunki kommentoi muslimilasten pukeutumista, heidän mahdollisia värssyjään ja heille annettavia virpomapalkkioita. Värikkäät sanankäänteet herättivät voimakasta keskustelua puolesta ja vastaan.

Kiemunki kommentoi käytyä keskustelua julkisella Facebook-sivullaan myöhään sunnuntai-iltana. Hän kirjoitti, että olevansa vilpittömästi pahoillaan ja pyytävänsä anteeksi, jos on loukannut ihmisiä. Yle uutiset yritti tavoittaa Kiemunkia kommentoimaan asiaa tarkemmin, mutta tuloksetta.

Kiemunki on Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja ja Pirkanmaan piirisihteeri. Lisäksi hän toimii kansanedustaja Lea Mäkipään eduskunta-avustajana.

Keskustelu koventunut

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilassa käyty keskustelu herättää huolta. Hänen mukaansa lapsiin kohdistuva rasismi on surullista ja hälyttävää.

– Tässä on mietittävää jokaiselle kansalaiselle. Kuinka toimia, kun kohtaa ja näkee huonoa käytöstä maahanmuuttajataustaisia lapsia kohtaan, hän sanoo.

Kurttilan mukaan kynnys puhua pahaa ja toimia vastuuttomasti on alentunut.

– Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että kukaan lapsi ei joudu rasistisen vihapuheen uhriksi.

Kurttila muistuttaa, että vastuunkantajilla on iso merkitys siinä, mikä syntyy yleiseksi tavaksi toimia, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.

Lapsia täytyy kannustaa ja rohkaista

Kurttilan mukaan lapsen tapa suhtautua rasismiin on erilainen kuin aikuisella. Aikuinen ymmärtää paremmin kokonaisuuden, mutta pieni lapsi ottaa tilanteet usein itseensä. Jos ympärillä on aikuisia, jotka eivät puutu nimittelyyn, tulkitsee lapsi herkästi, että hekin ovat samaa mieltä.

– Tilanteisiin puuttuminen on sen vuoksi tärkeää. Jos joku sanoo pahasti tai loukkaa lasta muuten, siihen pitää reagoida, lapsiasiavaltuutettu vaatii.

Kurttila muistuttaa, että lapsi on rasistisissa tilanteissa suojautumiskyvytön, ja hyvin heikoilla käsittämään, miksi aikuinen toimii niin. Lapsen voi olla vaikea erottaa mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.

– Lapsille saattaa tulla ajatus, että on normaalia, että heitä nimitellään. Silloin yksi tapa selviytyä arjesta on turruttaa itsensä. Heitä pitää aina kannustaa ja rohkaista.

Rasismi ei kosketa Suomessa pelkästään maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kurttila muistuttaa, että rasismi vaikuttaa myös heidän ympärillään oleviin lapsiin. Paha olo tarttuu ja luottamus aikuisiin saattaa heiketä. Sen vuoksi on hyvin tärkeää keskustella asiasta lasten kanssa ja kuunnella heidän kokemuksiaan.