HS: Liki puolet kuudesluokkalaisista on tympääntynyt kouluun – etenkin maahanmuuttajat uupuvat

Helsingin Sanomat: Liki puolet kuudesluokkalaisista on tympääntynyt kouluun – etenkin maahanmuuttajat uupuvat 29.3.2016

Uupumus ja koulua kohtaan tunnettu kyynisyys ovat yleistyneet, kertovat useat eri tutkimukset.

Psykologian professori Katariina Salmela-Aro pitää tuloksia huolestuttavina. Hän nostaa esiin erityisesti kolme ryhmää: lukiolaistytöt, peruskoulun kuudesluokkalaiset pojat sekä maahanmuuttajalapset.

”Tulokset ovat hälyttäviä. Lukiolaistyttöjen uupumus on lisääntynyt, ja toisaalta jo pienet alakoululaiset osoittavat merkkejä uupumisesta ja kyynistymisestä.”

Salmela-Aron mukaan koulussa uupuvat muun muassa maahanmuuttajaoppilaat. He ovat yliedustettuina uupuneiden ryhmässä ja heistä moni kokee itsensä ulkopuoliseksi koulussa, kertoo Suomen Akatemian rahoittama Mind the Gap -tutkimus.

”On huono uutinen, että niin moni kokee, ettei kuulu joukkoon eikä pysty integroitumaan. Heillä on myös kokemuksia siitä, että opettajalla on suosikkioppilaita, eivätkä maahanmuuttajat kuulu siihen joukkoon.”

Uupumisen taustalla on Salmela-Aron mukaan monia eri syitä.

”Ulkopuolisuuden tunne on varmasti yksi. Toinen voi olla se, että omien taitojen ja tehtävien vaativuuden välillä voi olla kuilu. On kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajaoppilaat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän taidoissaan on isoja eroja myös ryhmän sisällä.”

Salmela-Aron mielestä suomalainen koulu ei ole onnistunut kovin hyvin maahanmuuttajalasten opetuksessa.

OECD:n vertailun mukaan Suomessa oppimistulosten erot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat EU-maiden suurimpia.

”Oppimistulosten tasaamisessa suomalainen koulu on epäonnistunut totaalisesti. Monessa muussa maassa on onnistuttu tässä huomattavasti paremmin.”

Toinen ryhmä, josta Salmela-Aro on huolissaan, on kuudesluokkalaiset pojat. Liki puolet kuudesluokkalaisista suhtautuu kouluun ainakin jonkin verran kyynisesti ja kielteisesti, kertoo helsinkiläiskouluissa tehty tutkimus. Asenne on yleinen erityisesti pojilla. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kyyninen suhtautuminen kouluun ennustaa koulupudokkuutta myöhemmin. On pelottavaa, jos koulupolut alkavat eriytyä vahvasti jo tässä vaiheessa.”

Salmela-Aron mukaan tässä ryhmässä on paljon aktiivisia diginatiiveja, jotka kokevat, että koulu on vanhanaikainen eikä anna heille sitä, mitä he tarvitsisivat. ”Heidät saataisiin ehkä innostumaan uudelleen, jos koulu käyttäisi monipuolisemmin digitaalista opetusta.”

Tyttöjen stressi alkaa näkyä jo alakoulussa ja kasvaa lukioikään tultaessa. Lukiolaistyttöjen uupumus on ollut tiedossa vuosia, mutta parin viime vuoden aikana se on kouluterveyskyselyn mukaan selvästi yleistynyt.

”Nämä oppilaat kokevat väsymystä ja riittämättömyyttä. Vaatimukset tuntuvat kovilta, ja se ohjaa keskittymään enemmän suorituksiin kuin oppimiseen ja sen tuottamaan iloon.”

”Suomalainen koulu on aika raskas ja puurtamiseen keskittyvä, lukio varsinkin. Koulu tarvitsisi enemmän iloa, luovuutta ja sosiaalisten taitojen opetusta”, Salmela-Aro sanoo.